Kaikki tuntuvat nyt kannattavan selviämishoitoaseman perustamista Oulun seudun yhteispäivystyksen yhteyteen. Asiaa on vatvottu 1990-luvulta saakka. Jonot päihdepalveluihin ovat Oulussa pitkät.
Oulun päihdepalveluissa on päättäjienkin mielestä parantamisen varaa, mutta asiat etenevät hitaasti. Oulun seudun yhteispäivystykseen viime vuonna valmistunut päihtyneiden seurantatilakin on vielä ottamatta käyttöön.
OYSin ensihoidon ja päivystyksen johtaja Matti Martikainen sanoo, että seurantatilalle olisi käyttöä päivittäin, mutta neuvottelut tilasta ovat yhä kesken sairaanhoitopiirin ja kaupungin välillä.
– Sen käyttöön saaminen rauhoittaisi päivystystilaa. Neuvotteluissa haetaan nyt kokonaisratkaisua eli suunnitellaan myös potilaiden jatkohoitoa.
Päihdepalvelujen tarvitsija voi joutua odottamaan hoitoa kuukausien ajan. Oulun kaupungin vs. terveysjohtaja Liisa Kylmänen kertoo, että päihdehoitoon pääsyssä on käytössä tietty priorisointi.
– Lapsiperheiden vanhemmat ja nuoret ovat etusijalla. Palvelut toteutetaan hoitotakuun määräajassa eli puolen vuoden sisällä.
Kylmäsen mielestä selviämishoitoasema pitää sijoittaa yhteispäivystyksen yhteyteen, jotta se voi tukeutua sairaalan tutkimus- ja hoitomahdollisuuksiin.
Valtuutetut haluavat selviämisaseman
Oulun hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Sirviön (sd.) mielestä on harmillista, että mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat Oulussa sekä sosiaalitoimen että terveydenhuollon vastuualueella.
– Oulussa pitäisi tehdä myös organisaatiomuutos, jossa lasten ja nuorten palvelut olisivat samassa hallintokunnassa, jolloin olisi yhteiset eurot sekä ennaltaehkäiseviin että hoitaviin palveluihin. Vaikka kuinka tehdään yhteistyötä, molemmat toimialueet toimivat vahvasti erillään.
Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Oulun on kerrottu osoittavan vähiten rahaa päihde- ja mielenterveyspalveluihin.
– Vertailtaessa yli 18-vuotiaiden asukaskohtaisia kustannuksia ollaankin kuutoskaupunkien tasolla. Jos kritisoidaan, pitää osoittaa faktoja siitä, mikä päihdepalveluissa toimii Oulussa huonommin, Sirviö sanoo.
– Paras paikka selviämisasemalle on Oulun seudun yhteispäivystyksen yhteydessä. Erityisesti moniongelmaiset tarvitsevat katkaisuhoitoa, ei pelkästään paikkaa selvitä.
Sirviön mukaan mikään valtuustoryhmä ei jarruta päihdepalvelujen lisäämistä.
Samaa mieltä on hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Sami Pikkuaho (kok.). Hän kuitenkin toteaa, että budjettia laadittaessa näkemyseroja syntyy.
– Vaikka en koekaan, että kukaan on Oulussa heitteillä, kyllä selviämisasema varmaankin tarvitaan.
Lautakunnan jäsen Anneli Näppä (kesk.) sanoo, ettei päihdepalvelujen laatu ja määrä ole riittävä, jos palveluun pääsy kestää liian kauan.
– Selviämisasema tarvitaan, mutta budjettiraami on tiukka. Ehkä päihdeongelmaiset ja heidän omaisensa eivät jaksa pitää asiaa julkisuudessa ja päättäjien tietoisuudessa.
Hyvinvointilautakuntaan kuuluva Seppo Karjalainen (vas.) pitää Oulun päihdepalvelujen määrää ja laatua tarpeeseen nähden riittämättöminä.
– Lautakunnan budjettia on kiristetty neljässä vuodessa miljoonilla euroilla. Vuonna 2012 selviämisaseman hinnaksi arvioitiin puoli miljoonaa euroa. Virkamiehet vastustivat, eikä asia edennyt. Kaikki ovat sitä mieltä, että palveluja pitää parantaa, mutta se ei saisi maksaa mitään.
"Aito katkaisuhoito takaisin"
Oulun A-killan kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Markku Paunonen kertoo kaipaavansa paluuta entiseen.
– Vanhassa kunnon katkaisuhoidossa oltiin kuukausi yötä päivää avun piirissä. Nyt hoito ei pure, kun siellä käydään vain päivisin.
Paunosen mukaan vanhan ajan juopot on jätetty Oulussa pitkälti oman onnensa nojaan.
– Huumeiden käyttäjät saavat paremmin hoitoa, mikä on tietysti hyvä heille. Kuukausien odottelu voi kuitenkin olla alkoholiongelmaiselle kohtalokkaan pitkä aika.
Kestilän vankilassa työskentelevä erityisohjaaja Kaija Hanni kokee, että kaikki oululaiset päihdepalvelujen tarvitsijat eivät ole tasa-arvoisia.
– Moneen vuoteen en ole onnistunut saamaan koevapauteen lähtevää vankia päihdepalvelujen piiriin nimenomaan Oulussa. Muualla se kyllä onnistuu. Päihdepalvelujen työntekijät tekevät parhaansa, mutta olen aistinut, että he ovat rasittuneita vähäisten resurssien takia.
Hannille on kerrottu syyksi palvelujen pitkät jonot.
– Suuri osa vangeista on moniongelmaisia. Heille pitkä hoidon odottelu johtaa vääjäämättä ongelmien pahenemiseen.