"Perkele!"
Lähellä istuvat hätkähtivät, kun tyylikkääseen pukuun pukeutunut asianajaja manasi hartaasti. Hän oli juuri lopettanut puhelun päämiehensä kanssa, eikä todellakaan ilahtunut kuulemastaan. Tämä ilmoitti yllättäen, ettei pääsisi sittenkään kymmenen minuutin kuluttua alkavaksi ilmoitettuun istuntoon. Kuulemma äkillinen mahatauti oli iskenyt.
"Oliko se päissään?", kysyi vieressä istunut kollega puolivaivihkaa. Hän tiesi tilanteen. Mahatauti oli vain veruke, ja todellisuudessa viinan vuoksi peruuntui jälleen yksi käräjäoikeuden istunto.
Alkoholi näyttelee harmillista roolia tuomioistuimissa. Viinan kädenjälkiä puidaan saleissa harva se päivä, mutta miestä väkevämpi vaikuttaa istuntoihin myös muulla tavoin. Niitä joudutaan perumaan tai keskeyttämään sen vuoksi, että joku osapuolista on humalassa. Syytetty ei selviä känninsä vuoksi oikeuteen ollenkaan tai marssii istuntoon siinä kunnossa, ettei sitä voida pitää.
Syytettyjen lisäksi myös todistajat tai rikoksen uhrit tarttuvat pulloon. Osalle eivät edes riitä nestemäiset iloliemet, vaan elimistöön pumpataan astetta kovempia aineita. Saahan siinä sitten vieruskaverille mongertaa, että missä ihmeessä me muuten ollaan.
Oma lukunsa ovat yleisön jäsenet. Oikeudenkäynnit ovat pääsääntöisesti julkisia, ja usein syytettyjen tai uhrien omaisia saapuu seuraamaan oikeudenkäyntiä. Jos alkoholi on osa elämäntapaa, ei sitä karteta myöskään kaverin kohtaloa seuraamaan tultaessa.
Joskus takavuosikymmeninä humalaiset oikeuden osapuolet olivat isompi ongelma, muttei ilmiö ole poistunut kokonaan vieläkään. Vaikka riita-asioiden ja hakemusasioiden puolella päihtyneenä oleminen on harvinaisempaa, tapahtuu sitä rikosasioiden käsittelyssä.
Vartijat eivät voi puuttua asiaan, jos päihteet nautitaan jo ennen istuntoa. Parhaansa he silti yrittävät, allekirjoittaneenkin vesipullo on eräänkin kerran haisteltu sisällön varmistamiseksi. Vasta tutkivat jopa purkkapussinkin.
Oikeuden puheenjohtaja eli tuomari valvoo, että oikeudessa kuultavat todella ovat kuulemiskunnossa. Hän harkitsee tapauskohtaisesti, onko kuullun kertomus uskottava. Esimerkiksi todistajan täytyy ymmärtää todistajana olemisen merkitys ja pystyä antamaan todistajankertomus riittävän luotettavalla tavalla. Kuulemista voidaan tarvittaessa siirtää, mikä on muiden saapujien kannalta harmillista. Osa on tullut hyvinkin kaukaa oikeuden eteen. Kismittää se myös 170 euron tuntipalkalla toimivia asianajajiakin.
Oikeus ei ole täysin voimaton ilmiön edessä. Jos on syytä epäillä, että oikeudenkäynnin osapuoli saattaa tulla päissään istuntoon eikä kykene käyttäytymään asianmukaisesti ja hän on esimerkiksi näin toistuvasti menetellytkin, voidaan hänet oikeuden määräyksellä noutaa etukäteen säilöön. Siis suomeksi sanottuna suurin piirtein putkaan selviämään. Tuomioistuin voi myös joissakin tilanteissa harkita myös sakkojen määräämistä. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään kuitenkin harmillisen harvoin.
Tuntuu käsittämättömältä, että istuntosalien auloissa ja vielä tuomarin edessäkin joutuu katselemaan päihtyneitä. Ilmiö asettaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksen vähintäänkin kyseenalaiseksi. Ilmiöön on vaikea puuttua, mutta pitäisi edes yrittää. Lakiin voisi vaikka kirjata velvollisuuden saapua oikeuteen selvin päin, tai asettaa jonkinasteisen promillerajan. Kylkeen vielä sopiva sanktio, niin astuttaisiin oikeampaan suuntaan.
Velvoitteen noudattamista voisi valvoa vaikkapa antamalla vartijoille alkometrit ja huumetesterit. Turvatarkastuksen lopuksi voisi hönkäistä vielä mittariin. Päihtyneillä ei pitäisi olla mitään asiaa oikeuteen.