Päih­de­työ­hön ha­lu­taan lisää kou­lu­tus­ta

Pohjois-Suomen päihdetyön suurin ongelma on riittämätön koulutus. Mielenterveys- ja vammaispalvelutyön tulosyksikköjohtaja Mikko Naarala totesi torstaina Oulussa Perheterapia ja päihteet-seminaarissa koulutuksen olevan pääasiallinen kehittämiskohde.

Pohjois-Suomen päihdetyön suurin ongelma on riittämätön koulutus. Mielenterveys- ja vammaispalvelutyön tulosyksikköjohtaja Mikko Naarala totesi torstaina Oulussa Perheterapia ja päihteet-seminaarissa koulutuksen olevan pääasiallinen kehittämiskohde.

"Ensisijaisesti tarvitaan osaamista, ei niinkään uusia resursseja. Osaamisen parantuessa myös laatu ja kustannustehokkuus paranevat", Naarala totesi.

Torstain ja perjantain aikana seminaarissa paneudutaan päihdeongelman ja perheterapian hoitomenetelmiin ja haasteisiin. Seminaarin järjestävät Suomen perheterapiayhdistys ry sekä Oulun perheterapiayhdistys ry.

Päihdetyötä tekevät kokevat ongelmaksi myös puutteen perhetyö-osaamisessa. Tämä johtuu Naaralan mukaan niin asiakasmäärän lisääntymisestä kuin uusista hoitosuuntauksistakin.

"Perhetyötä on toki aina tehty, mutta nykyisin siihen panostetaan vahvemmin. Tavoitteena on luoda uusia malleja ja etsiä jatkuvasti uusia keinoja päihdehoitoon."

Suureksi haasteeksi hän nimeää alituisesti muuttuvan kentän huumeidenkäytön lisääntyessä Pohjois-Suomessa. "Kukaan ei osaa sanoa millainen päihdetilanne tulee olemaan viiden vuoden kuluttua."

Valtakunnalliseksi ongelmaksi Naarala nostaa suonen sisäisten huumeidenkäyttäjien korvaushoitotilanteen. Korvaushoitosuosituksissa ei ole nykyisin yhteisiä valtakunnallisia linjoja, vaan jokainen kunta ratkaisee hoidon omalla tavallaan.

Oulun A-klinikan johtaja Tuula Hursti uskoo, että koulutusta lisäämällä perustason työntekijät osaisivat puuttua päihdeongelmaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi avopuolelle tarvitaan lisää työntekijöitä.

"Näiden puutteiden vuoksi tilanteet pääsevät kehittymään pahaksi sen sijaan, että niihin tartuttaisiin ajoissa."

Hurstin mukaan resurssipula on ongelma dementoituneiden alkoholistien hoitopaikkojen ja huumeiden käyttäjien tuetun asumisen osalta. Hän toteaa huumeiden tulemisen Pohjois-Suomeen olleen järkyttävällä tavalla positiivinen seikka alueen päihdetyön kannalta:

"90-luvun alussa päihdetyö oli lamassa. Mikä pelasti sen aseman Oulussa, oli huumeiden rantautuminen tänne."

Ilmoita asiavirheestä