Johtava sosiaalityöntekijä Kari Matela nuorten päihdeasema Redi 64:stä kaipaa Oulun kaupungin päihdetyöhön selkeää, keskitettyä johtojärjestelmää, jotta päihdetyöhön saadaan tehoa ja kaikki voimavarat käyttöön.
Matela muistuttaa, että Oulussa oli 1970-luvulla päihdetyön johtajan virka, mutta nyt päihdetyö monine vivahteineen on osa mielenterveystyötä.
"Päihdetyön selkeä rakenne ajettiin alas 1990-luvun alussa. Oulu on ainoa suuri kaupunki Suomessa, jossa näitä asioita ei hoideta keskitetysti. Niinpä esimerkiksi laitoshoidon ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet aivan turhaan. Tarkemmalla koordinaatiolla olisi saatavissa paremmat tulokset."
Oulun päihdetyön asiakkuudessa on yli 2 000 henkilöä. Heistä A-klinikan asiakkaita on yli tuhat, nuorten Redi 64:llä asioi noin 500 henkilöä. Lisäksi kaupungin tukiasunnoissa on 70 paikkaa, Kenttätien asuntolassa 46 ja Kiviharjussa 30. Timosenkodissa on 29 paikkaa.
Oulussa päihteistä kärsiviä yli 20 000
Matelan mukaan päihdetyön asiakkaaksi tulee 10-15 prosenttia ongelmista kärsivistä. Niinpä Oulussa voi laskea päihteistä kärsivän yli 20 000 kaupunkilaista muodossa tai toisessa, Matela laskee.
Matelan mielestä uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan kannattaa miettiä päihdetyön organisaatiota. Jotakin sekavuudesta kertoo se, ettei kaupungin talousarviosta löydy suoraan lukuja, kuinka paljon rahaa Oulun kaupunki käyttää päihdetyöhön. Onkimalla numeroita löytyy kuin löytyykin.
Johtava sosiaalityöntekijä Kari Matela arvioi, että samalla rahalla olisi luotavissa tehokkaammat päihdetyön palvelut. Kaupunki ei ole kyennyt reagoimaan päihdetyön asettamiin vaatimuksiin, koska keskitettyä tietoa ei ole ollut. Ongelmaa on yritetty hoitaa ja nyt A-klinikan johtaja on nimetty koordinoimaan työtä oman toimensa ohessa.
Päihdeongelmat ovat Oulussa kasvaneet viime vuosikymmenellä. Huumetilastot näyttävät suurilta, koska lähtötilanne oli 1980-luvulla liki nolla. Kun käyttö on lisääntynyt, Oulu on vähentänyt hoitopaikkoja. Esimerkiksi Pajakiven hoitolaitos on ajettu alas kokonaan. Nuorille perustettiin toki avohoitoon Redi 64 seitsemän vuotta sitten.
Matela pitää päihteiden käyttöä elämäntapaongelmana, jossa yhtymäkohtia löytyy koko sosiaali- ja terveystoimeen. "Ongelmakäytön määrittelyssä meillä on rima korkealla. USA:ssa rattijuopotkin määrätään oikeuden päätöksellä päihdeterapiaan."
Hankalinta Oulussa on Matelan mielestä se, että avohuolto on niin ohutta, että pakosta ongelmaisia joudutaan ohjaamaan kalliimmille yksityisille hoitopaikoille. Esimerkiksi parilla lisäviralla Kiviharjuun olisi Matelan arvion mukaan saatavissa tehoa vierotushoitoon. Lisäys olisi kolminkertainen ostopalveluihin käytettävään rahana nähden, Matela laskee.
Toisaalta tukiasunnoissa on välistä vapaata, kun asumista tukevia ohjaajia ei ole riittävästi. "Aina päihdeongelmaisesta ei ole yksin asumaan, mutta ohjaajan tuella asumisen rimaa voisi laskea eikä hoitopaikkaa tarvittaisi. Kyse ei ole isoista asioista, jos kokonaisuus otetaan tarkasteluun."