Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet uudesta hoitoonohjaussuosituksesta, jolla tuo selkeät pelisäännöt päihdeongelmien ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikoilla.
Tiistaina julkaistu suositus korvaa yli 30 vuotta vanhan suosituksen, jota muun muassa presidentti Tarja Halonen oli laatimassa 70-luvun alussa työskennellessään SAK:n lakimiehenä.
Uudessa suosituksessa korostetaan voimakkaasti ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista päihdeongelmiin.
Keskusjärjestöt esittävät, että Kela laatii selkeät ohjeet kuntoutusrahan maksamisesta, jotta päihdeongelmaisen toimeentulo voidaan turvata katkaisuhoidon ja kuntoutuksen aikana . "Työntekijän oikeusturva on vaarassa, jos hänen päihdeongelmiaan piilotellaan ja niiden käsittelyä lykätään viimeiseen tippaan asti, jolloin lähes ainoa keino on päästä hänestä eroon", SAK:n lakimies Timo Koskinen sanoi.
"Kun päihdeongelma havaitaan, esimiehen on keskusteltava työntekijän kanssa ja arvioitava hoidon tarve yhdessä työterveyshuollon kanssa. Suositus korostaa myös työtoverin roolia. Työtoverit pahentavat tilannetta salailemalla ja tekemällä ongelmaisen työntekijän rästitöitä."
Koskinen painotti ansionmenetyksen korvaamista katkaisun ja kuntoutuksen ajalta. "Tyyppiesimerkki on noin neljäkymmenvuotias perheellinen mies, jolla on iso asuntolaina. Kuinka tällainen ihminen hakeutuu omatoimisesti hoitoon, kun hän tietää että palkkaa ei tule?"
"Yhteiskuntakin säästää, jos se korvaa ansiomenetykset nykyistä paremmin, koska siten vähennetään pitkiä ja kalliita laitoshoitoja ja tuetaan ihmisiä pysymään työkykyisinä."
Akavan johtaja Markku Lemmetty muistutti, että osaavasta työvoimasta tulee Suomessa lähivuosina huutava pula.
"On hyvä arvioida, kannattaako laiminlyödä hoitoonohjaus, jos joutuu rekrytoimaan ja kouluttamaan uutta työvoimaa."
Uusi suositus ei ole Markku Lemmetyn mukaan Turmiolan Tommin kaltainen moraalisaarna, vaan konkreettinen ohjelma päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon.
Suomalaisten alkoholinkulutus on neljänkymmenen vuoden aikana lähes viisinkertaistunut, ja parina viime vuonna kasvu on entisestään kiihtynyt.
"Työterveyshuollon asiakkaista noin joka viidennen miehen ja joka kymmenennen naisen alkoholin kulutus on riskitasolla", elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Kari Kaukinen totesi.
Suosituksessa ei erikseen mainita pätkätyöläisiä, vaan todetaan yleisesti, että sopimus koskee kaikkia työsuhdemuotoja.
Kansanterveyslaki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon palvelut, mutta Timo Koskisen mukaan vastuuta rikotaan räikeästi useissa pienissä kunnissa.
Työmarkkina-asiamies Markku Roiha Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta huomautti, että laiminlyönti ei ole tahallista. "Kunnilla on hyvää tahtoa järjestää päihdepalvelut, mutta resurssit ovat vajavaiset."