Alkoholin käyttö kasvaa kaikissa ryhmissä: yhä nuoremmat alkavat käyttää runsaasti alkoholia, mutta ongelmallista juomista esiintyy entistä enemmän noin viisikymppisillä, naisten sekä odottavien äitien juominen kasvaa, ja myös vanhuksilla ilmenee Oulun mielenterveystyön palveluyksikköpäällikkö Aki Uusitalon mukaan entistä enemmän päihdeongelmia.
Ratkaisua päihdetyön muutospaineisiin etsitään muun muassa tehostamalla päihdeongelman havaitsemista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 90 pohjoissuomalaista päihdetyöntekijää kokoontui maanantaina Ouluun pohtimaan alan tilannetta ja kehitystarpeita.
Oulun A-klinikan johtaja Tuula Hursti sanoo, että tärkeintä olisi päihdeongelman tunnistaminen varhain mahdollisimman monessa eri ammattiryhmässä, esimerkiksi perusterveydenhuollossa, perussosiaalihuollossa ja opetuksessa.
Hursti arvioi, että ennalta ehkäisevän työn kehittäminen ei vie valtavasti rahaa. Pari uutta virkaa tarvittaisiin itse työhön ja jonkin verran rahaa siihen, että työntekijät pääsisivät koulutukseen. A-klinikka tekee yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja vierailee työpaikoilla painottamassa hoitoon ohjauksen merkitystä sekä työntekijöille että esimiehille.
Alkoholihaittojen lisääntyminen tuntuu Oulun päihdehuollossa siten, että asiakasmäärät kasvavat, vaikka työntekijämäärä pysyy samana. Kuitenkin Oulussa pääsee avohoitoon vielä nopeasti ja katkaisuhoitoon kohtalaisen hyvin, mutta laitoskuntoutukseen voi joutua odottamaan jonkin aikaa.
Uusitalo ei pidä päihdehuollon resursseja riittämättöminä alkoholin- ja huumeidenkäytön kovasta lisääntymisestä huolimatta. Kun omat palvelut eivät riitä, viime vuosina kaupungilla on ollut aikaisempaa enemmän oikeus ostaa palveluja muualta.
Hän pitää merkittävänä sitä, että Oulussa aletaan antaa korvaavia hoitoja opiaattijohdannaisista aineista riippuvaisille. Koska piikitettäviä huumausaineita käytetään näin vähemmän, myös rikollisuus vähenee. Korvaushoidon piiriin pääsee noin kymmenen huumeiden käyttäjää, joille vieroitusta edistävän lääkkeen lisäksi annetaan eväitä elämään, muun muassa tukea työpaikan hankinnassa.
Hursti ja Uusitalo arvelevat, että pienissä maaseutukunnissa saattaa olla vaikeampaa päästä päihdehuollon piiriin kuin suurissa keskuksissa. Pienten kuntien päihdehuollon budjetit ovat usein pieniä, ja asiakkaaksi on korkea kynnys tulla, kun kaikki tuntevat toisensa. A-klinikoitakin on harvassa.
Alkoholinkäytön lisääntymisen syyksi Hursti arvioi, että juominen on yhä useammassa yhteydessä kiva, hyväksytty juttu. Enää ei mennä kyläilemään iltakahville tai -teelle, vaan tarjolla on viinit ja konjakit. Suomalaiset eivät ole oppineet kohtuukäyttöön, kun alkoholin saatavuus on jatkuvasti helpottunut.
"Siksi odotan erityisen huolissani vuotta 2004, jolloin on mahdollista tuoda rajattomasti alkoholijuomia ulkomailta, ja alkoholivero laskee", Hursti sanoo.