Suomen kunnat eivät ole varautuneet jatkuvasti kasvaviin päihdeongelmiin. Tuoreen Päihdebarometrin mukaan vain harva kunta on lisännyt päihdepalveluitaan, vaikka päihteiden käytön lisääntymisestä on keskusteltu aktiivisesti jo pari vuoden ajan.
Terveyden edistämisen keskuksen Päihdebarometri antaa kuvan päihdetilanteen ja päihdepalveluiden kehittymisestä kunnissa järjestöjen ja kuntien näkökulmista. Viidenteen Päihdebarometriin vastasi toukokuussa kaikkiaan 146 sosiaalialan tai päihdejärjestön johtajaa. Kuntien sosiaalialan johtajia kutsutaan raportissa sosiaalijohtajiksi ja päihdealan järjestöjen johtajia järjestöjohtajiksi.
Vain harva vastanneista arvioi kuntien mini-interventiotoiminnan lisääntyneen, vaikka sitä on pidetty yhtenä tärkeimmistä nopeista vaikuttajista päihdeongelmiin. Myös päihdeneuvonnan nähtiin olevan huonoissa kantimissa.
- Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana vain neljännes arvioi päihdeneuvonnan lisääntyneen, ja varsinkin järjestöjohtajien vastauksissa oli tässä asiassa runsaasti epävarmuutta, kuvaa Terveyden edistämisen keskuksen toiminnanjohtaja Harri Vertio.
Katkaisuhoidon ja A-klinikka-toiminnan lisäyksiä oli havainnut viidennes vastanneista. Epävarmoja oli vastaajissa yhtä paljon. Laitoshoidossa oli vielä vähemmän lisääntymistä havaittavissa.
Vain huumeiden käyttäjien hoitoon oli suunnattu hieman enemmän voimia vastaajien mielestä: joka neljäs arveli sen lisääntyneen.
Barometrissä kyseltiin myös tulevaisuuden näkymiä. Arviot seuraavien 12 kuukauden osalta olivat kauttaaltaan epävarmoja. Sekä terveysneuvontaa että mini-interventioita koettiin olevan riittämättömästi tarjolla.
Lisäksi kyselyssä otettiin kantaa paljon puhuttuun alkoholin hintapolitiikkaan. Hintapolitiikka ei ole sosiaalijohtajien mielestä yhtä tärkeä työkalu kuin julkinen kampanjointi tai päihdekasvatus kouluissa. Järjestöjohtajat sen sijaan pitävät hintapolitiikkaa selvästi tärkeämpänä kuin sosiaalijohtajat.