Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila kehotti alueuudistuksen Muutoksessa -blogissa (25.1.18) maakuntia satsaamaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja korosti tämän asiakaskunnan esille nostamista.
Myös me sosiaalityöntekijät kehotamme maakuntia satsaamaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja toivomme palveluiden suunnittelussa huomioitavan sosiaalihuollon laaja-alaisen osaamisen tärkeys mielenterveys- ja päihdeongelmien käsittelyssä.
Mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavat henkilöt ovat tutkimusten ja tilastojen valossa usein niitä henkilöitä, joilla on suurentunut riski jäädä työttömäksi ja työkyvyttömyyseläkkeelle.
On tärkeää, että hoidollisten toimenpiteiden lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluu varhaisessa vaiheessa sosiaalityön asiantuntijuutta ja osaamista asiakkaiden sosiaalisten ongelmien arvioimiseksi, sosiaalisen kuntoutuksen edistämiseksi sekä sosiaaliturvaan liittyvien kysymysten selvittämiseksi.
Päihde- ja mielenterveysongelmat koskettavat koko perhettä ja lähiverkostoa. THL:n tutkimuksen alkoholipolitiikasta (03/2016) mukaan merkittävä osa väkivaltarikollisuudesta tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholi altistaa myös tapaturmille. Myös syrjäytymisen riski kasvaa merkittävästi mielenterveysongelmien myötä.
Sosiaalityöllä on mahdollisuus vaikuttaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaan sosiaaliseen toimintaympäristöön, jolloin työskentelyssä huomioidaan yksilön lisäksi perhesuhteet ja muu verkosto.
Mielenterveys- ja päihdeongelmien kanssa kamppailevilla on usein myös talouteen, asumiseen ja toimeentuloon liittyviä ongelmia, joita selvitellään sosiaalityössä. Samalla arvioidaan henkilön toimintakykyä, sosiaalisia taitoja ja suhteita sekä kuntoutuksen tarpeita.
Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa ei ole vain toimeentulon varmistamista vaan tavoitteellista asiakastyötä, joka perustuu asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen kartoittamiseen, palvelutarpeen arviointiin ja verkostoyhteistyöhön, jossa lähtökohtana on asiakkaan omien voimavarojen huomioiminen ja asiakkaan osallistaminen hänen omaa hyvinvointiaan koskeviin ratkaisuihin.
Varhila pitää tärkeänä, että maakunnat tarjoavat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville heti oikeita palveluita. Varhila toteaa myös, että onnistuessaan hyvät palvelut voivat vähentää esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeitä sekä lukuisia muita yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia murheita.
Varhila ehdottaa mielenterveys- ja päihdehoitajien lisäämistä sote-keskuksiin. Me sosiaalityöntekijät ehdotamme lisäksi sosiaalityön lisäämistä sote-keskuksiin. Tällä varmistetaan tarkoituksenmukainen moniammatillinen yhteistyö ja palveluiden saatavuus asiakkaille varhaisessa vaiheessa.
Sosiaalityön merkitys ja vaikuttavuus eivät näy ainoastaan yksilötasolla asiakkaalle, vaan sitä voidaan pitää myös sijoituksena ja merkittävänä säästönä koko yhteiskunnalle.
Miina Arajärvi
YTM, laillistettu sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön väitöskirjatutkija
Espoo
Kati Västilä
YTM, laillistettu sosiaalityöntekijä
Oulu
Katri Ylönen
YTL, laillistettu sosiaalityöntekijä
Jyväskylä
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.