Pa­huk­ses­ti pai­net­ta te­räk­sen muo­vauk­seen

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori saa ohjeet venäläiseltä operaattorilta, ja niin suurpainemuovauslaite herää eloon. Massiivinen kone on Torniossa keskiviikkona vihityn jaloterässtudion ylpeys: uutta teknologiaa Suomessa ja eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen vekotin.

Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori käynnisti suurpainemuovauslaitteen kolmesta nappulasta.
Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori käynnisti suurpainemuovauslaitteen kolmesta nappulasta.

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori saa ohjeet venäläiseltä operaattorilta, ja niin suurpainemuovauslaite herää eloon. Massiivinen kone on Torniossa keskiviikkona vihityn jaloterässtudion ylpeys: uutta teknologiaa Suomessa ja eurooppalaisittainkin ainutlaatuinen vekotin.

Laite on VTT:n ja vuokralla jaloterässtudiolla, joka tekee yhteistyötä tutkimuskeskuksen kanssa. VTT:lle se on hankittu kuittaamalla vanhoja Neuvostoliiton velkoja. Muovauskoneen 5 000 barin paineella saadaan muotoiltua jopa 150 millin putkea.

"Tämä antaa mahdollisuuden tehdä tuotteita uudella tavalla ja uudella tekniikalla. Muovaamalla esimerkiksi hitsaussaumat jäävät pois. Tässä tähdätään pitkälle", studion johtaja Esko Hildén perustelee.

VTT on yhteistyökumppanina mukana myös Raahen ja Nivalan metalliyksiköissä. Leppävuoren mukaan yksiköiden muodostama klusteri on hyviä synergioita ja mahdollisuuksia sisältävä osaamiskeskittymä. "Toivomme, että voimme viedä myös tutkimuksellisia asioita eteenpäin."

Länsi-Lapin ammatti-instituutin liikkeelle panema ja instituutin tiloihin rakennettu jaloterässtudio on Outokummun liiketoimintayhtiö Tornio Worksin johtajan Antti Pihkon sanoin loistava homma ja toimija, jossa yhdistyy luovuus ja bisnes.


Koko terästehtaan
olemassaoloajan sen katveeseen on projekteilla yritetty kasvattaa ruostumatonta terästä jalostavaa teollisuutta. Satoa on saatu, mutta toistaiseksi vähän. Jaloterässtudio on tähänastisista kunnianhimoisin yritys, jossa Outokummunkin osuus on merkittävä.

"Tämän toimivaksi saaminen on iso kynnys, mutta uskon että siihen on potentiaalia, Pihko arvioi.

Studion ohjausryhmän puheenjohtaja, Outokummun tutkimusjohtaja Mikko Ylitalo muistuttaa, että vuoden 2007 syksyllä päättyvän projektin jälkeen studion pitäisi elättää itse itsensä. Tuleva organisaatio on joko osakeyhtiö tai säätiö.

Ylitalo harmittelee projektin rahoitusta, sillä kuntien osuus laahaa pahasti jäljessä. Rahoituksen vuoksi yksikköön ei ole saatu kaikkia niitä laitteita, joita alunperin suunniteltiin. Pk-yrityksetkin voisivat hänen mukaansa olla nykyistä aktiivisempia. Jotkut yritykset ovat arvostelleet muun muassa studion toimintamallia ja laitehankintoja.

"Osa yritysten kritiikistä on oikeutettua. Seison laitehankintojen takana. Yksikkö palvelee alueellista yritystoimintaa", Ylitalo sanoo.

"Studiota kohtaan on ladattu suuret odotukset. Tähän mennessä tehty työ lupaa odottaa hyvää. Lopulta ihmiset yrityksissä ja studiossa ratkaisevat, miten onnistutaan", johtaja Veli-Pekka Huhmo jaloteräksestä design-tuotteita valmistavasta torniolaisesta Arctichrome Production Oy:stä huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä