Viime joulun alla konkurssiin ajautunut Pahtavaaran kultakaivos elää kohtalon hetkiä. Ellei konkurssipesä löydä kaivokselle ostajaa lähiviikkojen aikana, edessä todennäköisesti on kaivoksen koneiden ja laitteiden realisointi.
Scanmining Oy:n konkurssipesän hoitaja, asianajaja Jari Rantala elättelee vielä toivoa.
"Jos maaliskuun loppuun mennessä ei synny valmista, niin silloin kaivoksen toiminnan jatko on enemmän kuin epävarma. Jos kaivostoimintaa ei nyt saada uudelleen käyntiin, niin tuskin se käynnistyy enää ollenkaan, jos koneet ja laitteet myydään pois", hän arvioi.
Konkurssipesä on löytänyt kolme varteenotettavaa ostajakandidaattia, joiden kanssa se käy jatkoneuvotteluja.
"Konkurssipesän pesäluettelo valmistuu ensi viikolla, johon listataan kaikki pesän omaisuus. Lähiviikot kuluvat neuvottelujen ja muun muassa ympäristölupaan liittyvien selvitysten merkeissä. Toivottavasti maaliskuun viimeisellä viikolla olisi jotakin valmista", Rantala sanoo.
Ympäristöluvassa
vakuusvaatimus
Pahtavaaran kultakaivoksen ostajaehdokkaista yksi on kotimainen ja kaksi ulkomaalaista yhtiötä. Aikaisemmin on mainittu yhtiöiden kotimaina Englanti ja Venäjä.
"Minulla ei ole tarkkaa tietoa, miten ulkomaalaisten yhtiöiden omistus jakautuu enkä lähde sitä myöskään veikkailemaan", Rantala sanoo.
Pahtavaaran kultakaivoksen voimassa olevassa ympäristöluvassa ei ole minkäänlaista vakuutta ympäristön lopputöitä varten. Sen sijaan uuden ympäristöluvan mukaan tulevan yrittäjän on asetettava 460 000 euron vakuus.
"Uusi ympäristölupa ei vielä ole lainvoimainen, vaan se on Vaasan hallinto-oikeudessa valitusprosessin kohteena. Vakuussumma ei ole riidanalainen, vaan kyse on ympäristövelvoitteista. Varmaan ratkaisu saadaan tämän kevään aikana, jolloin selviää uuden ympäristöluvan ehdot", Rantala kertoo.
Valtaukset
tutkimatta
Pahtavaaran kaivoksen myynnin tekee haasteelliseksi sekin, että kaivospiirissä on louhittavaa vain noin vuodeksi, sillä Scanmining Oy laiminlöi uusien kultaesiintymien tutkimisen. Alueen valtauksia on myös ruotsalaisen emoyhtiön nimissä.
"Jos ostajia haluaa itselleen kyseisiä valtauksia, niiden myymisestä päättää emoyhtiön konkurssipesä. Olemme konkurssipesien välillä sopineet myyntiehdot. Kun kyse on tutkimattomista valtauksista, niillä ei ole kovin suurta rahallista arvoa", Rantala kertoo.
Emoyhtiön nimissä olevia valtauksia on nykyisen kaivoksen ympäristössä ja Rajalassa. Sen sijaan Hirvilammenmaan esiintymä kuuluu Pahtavaaran konkurssipesään. Hirvilavanmaassa on louhittavaa muutamaksi kuukaudeksi.
Emoyhtiö velkoo
tunnelitöistä
Pahtavaaran konkurssipesän velkojen määrä on 8,3 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön saatavia on vajaat 5 miljoonaa euroa. Velkasuhde liittyy kaivoksen tunnelin louhintaan siihen liittyvän tekniikan rakentamiseen.
"Nämä menot on katettu emoyhtiön kassasta ja kirjattu tytäryhtiölle velaksi. Velkaa tytäryhtiö on lyhentänyt kullanmyyntituloilla. Molempien yhtiöiden kirjanpidon mukaan velkaa on edelleen noin 5 miljoonaa euroa", Rantala kertoo.
Konkurssipesän palkkalistoilla Pahtavaarassa on vielä kymmenkunta henkilöä, jotka huolehtivat kaivoksen perustoiminnoista kuten turvallisuudesta, veden pumppauksista ja vartioinnista. Kaivoksen johtaja ja toimistotyöntekijä ovat myös konkurssipesän palkkalistoilla.
Raskas isku
Sodankylälle
Pahtavaaran kaivostoiminnan loppuminen olisi Sodankylän kunnalle raskas isku, vaikka korvaavia kaivostyöpaikkoja odotetaan syntyvän Kevitsan kaivokselle.
Kultakaivoksen avaaminen vuonna 1996 auttoi osaltaan kuntaa selviytymään 1990-luvun alun syvästä lamasta. Kaivos ajautui ensimmäisen kerran konkurssiin vuonna 2000, mutta sen avaaminen vuonna 2003 merkitsi noin 100 välittömän työpaikan syntymistä Sodankylään.
Uusi konkurssi käänsi työttömyyden kunnassa nousuun. Kun työttömyysprosentti viime vuoden marraskuussa oli 10,8, niin tämän vuoden tammikuussa se oli 13,6. Töiden päättyminen vei 100 välitöntä kaivostyöpaikkaa. Lisäksi väheni noin 70 välillistä työpaikkaa.
Mikäli kaivosta ei saada uudelleen käyntiin, kunnan verotulot vähenevät vuositasolla noin 840 000 euroa ja valtion verotulot yli miljoona euroa.
Aluetaloudesta poistuu yli 3 miljoonaa euroa.