Pahoinpitelyn kohteeksi joutunut selviytyy sitä paremmin mitä hienotunteisemmin ja asiallisemmin häntä kohdellaan. Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä sanoo, että ensikontaktilla on suuri merkitys. Ensimmäisenä uhrin kohtaa yleensä hoitaja, lääkäri tai poliisi.
Koivukankaan mukaan uhri, joka on lähtenyt hakemaan apua, tarvitsee rohkaisevaa palautetta. Häneltä tulisi kysyä myös tunteista. Uhri tarvitsee sekä suullista että kirjallista tietoa siitä, mistä hän saa tarvittaessa apua. Ilman tukea moni uhri jää tapauksen kanssa yksin.
- Vaikka uhri ei vaikuttaisi tarvitsevan tietoa apumahdollisuuksista, sitä pitäisi antaa. Uhri ei aina pysty arvioimaan avuntarvettaan, ja järkytyksen takia alussa koko tapahtuma ei välttämättä tunnu miltään, Koivukangas sanoi Lääkäripäivillä.
Vammojen tutkiminen voi olla ahdistava kokemus, erityisesti, jos pahoinpitelyn lisäksi kyse on myös seksuaalisesta väkivallasta.
Usein pahoinpitelyn fyysiset vammat paranevat nopeammin kuin henkiset ja tunne-elämän vauriot. Esimerkiksi pelon ja turvattomuuden tunteet ovat tavallisia.