Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan maanantaina alkaneen Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokousta edeltävien kuukausien aikana ihmisoikeusaktivisteja vastaan suunnatut ajojahdit ovat olleet pahimmat vuosiin.
Elokuun alusta lähtien viranomaiset ovat tehneet tusinoittain pidätyksiä, pahoinpitelyjä, kidnappauksia ja katoamistapauksia. Tahti on kiihtynyt puoluekokouksen alla. Ajojahdin kohteena ovat olleet kristityt, lakimiehet, olympialaisten kritisoijat, kirjailijat ja demokratia-aktivistit. Ajojahdin käskyttäjäksi on mainittu Kiinan turvallisuusministeri, sichuanilainen Zhou Yongkang, jota tämän oman maakunnan väki on nimittänyt "ihmisoikeuksien tappajaksi".
"Tämä on ollut pahinta", mitä olen nähnyt viiteen vuoteen, toteaa Hu Jia, Kiinan yksi kuuluisimmista aktivisteista.
Hu ja hänen viimeisillään raskaana olevan vaimonsa Zeng Jinyan ovat olleet kotiarestissa jo toista vuotta. He ovat kampanjoineet muun muassa aids-tietouden, ympäristöasioiden sekä puhevapauden puolesta. He ovat tällä hetkellä kärkiehdokkaiden joukossa EU-parlamentin vuosittain jaettavalle Sakharov -mielipiteenvapauspalkinnolle.
Viranomaiset ovat tänä vuonna selvästi tiukentaneet otettaan myös mediasta ja internetistä. Toimittajien työskentelyä on häiritty ja heitä on myös pahoinpidelty. Myös yliopistoille on jaettu opetustoimintaa kontrolloivia ja sensuroivia määräyksiä siitä, mitä saa tai ei saa tehdä.
"Tämänkertainen ajojahti on tapahtunut vähitellen ja hyvin systemaattisesti ja he (viranomaiset) ovat edenneet kerros kerrokselta", kertoo Human Rights Watchin Nicholas Becquelin.
Kiinan viranomaiset eivät näytä olevan huolissaan siitä, että Kiinan maine vahingoittuu ihmisoikeusloukkauksien vuoksi vuotta ennen olympialaisia. Päinvastoin, Hu Jian mukaan viranomaisten tarkoitus on päästä eroon"ongelmatapauksista" ennen kuin koko maailman katseet kohdistuvat ensi vuoden kesäolympialaisiin.
"He tekevät nyt 80 prosenttia työstä, jotta ensi vuodeksi jäisi enää 20 prosenttia." Kiina pyhittää keinot nimittämällä toimiaan "sosiaalisen järjestyksen ja harmonian ylläpitämiseksi".
Kiinan ote aktivisteista on nostattanut kriittisiä ääniä myös maanpaossa asuvilta. Ulkomaille paenneiden demokratia-aktivistien mielestä sosiaaliset konfliktit sekä ihmisistä pursuava viha ovat jopa suuremmat, kuin ennen 1989 yhteenottoa Tiananmenin aukiolla maan johdon ja nuorten opiskelijamielenosoittajien välillä.
"Jos konfliktit kasvavat massiivisiksi purkauksiksi, niistä ei tule rauhanomaisia eikä rationaalisia", toteavat maasta karkotetut aktivistit Wei Jingsheng ja Wang Juntao.
Aktivistit kritisoivat sitä, että maan kehityksestä ei ole hyötynyt massa, vaan ainoastaan rikkaat ja valtaapitävät. "Yhä suuremman elintasokuilun vuoksi tyytymättömyys on vaihtunut vihaksi", analysoi Wei.