Luonto: Uhan­alai­set tör­mä­pääs­kyt kai­voi­vat jälleen pe­sä­ko­lon­sa ou­lu­lais­ra­ken­ta­jien hiek­ka­ka­soi­hin

Vaatteet: Kaksi ou­lu­lais­ta vaa­te­yri­tys­tä tais­te­lee pi­ka­muo­ti­bis­nes­tä vastaan

Oulu: Kii­ke­liin suun­ni­tel­tu me­ri­kyl­py­lä hakee jälleen li­sä­ai­kaa – ja on to­den­nä­köi­ses­ti saa­mas­sa sitä

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Pääkirjoitus
Tilaajille

Pa­him­mat uh­ka­ku­vat väis­tet­tiin, mutta EU-tu­kia hi­vu­tet­tiin nyt pari pykälää etelän suun­taan

Hallitus päätti torstaina EU:n aluerahojen jaosta tavalla, joka siirtää tuen painotusta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Muutos ei tosin ole suuri. Merkittävä osa pohjoisen rahoista on kapea-alaista JTF-tukea, joka perustuu turvetuotannon alasajoon.

Hallituksen torstaina julkistama päätös EU:n aluekehitysrahojen jaosta oli pitkälle ennakkoarvioiden mukainen. Pahimmat pelot eivät Pohjois- ja Itä-Suomessa toteutuneet, mutta hurraa-huutoihinkaan ei ole aihetta.

EU:lta tuleva ja kansalliseen vastinrahaan perustuva noin kolme miljardia euroa jaetaan vuosina 2021 – 2027 niin, että Etelä- ja Länsi-Suomen osuus rahoituksessa vahvistuu ja Pohjois- ja Itä-Suomen Suomen heikkenee.

Rahoituksen linjat hyväksyi torstaina talouspoliittinen ministerivaliokunta, mutta esitys jakomallista tuli ministeri Mika Lintilän (kesk.) johtamasta työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Edellisen ohjelmakauden rahan jaosta pystyivät sopimaan maakuntien liitot keskenään. Nyt se ei enää onnistunut. Etelän liittojen voimakas vaikuttamistyö jaon uudistamiseksi toi tuloksia.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.