Oulu Pari vuotta sitten elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelä näki Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä jutun Euran Daltoneiksikin kutsutusta Koistisen veljessarjasta, joka oli terrorisoinut Lounais-Suomea yli sadalla omaisuusrikoksellaan. Valokuva neljästä nuorukaisesta vaikutti ja otsikko kuvan päällä kelpasi myöhemmin elokuvan nimeksi.
"Luettuani tekstin ajattelin heti, että tästähän voisi tehdä suoraan elokuvan. Silloin se olisi ollut dokumentti. Myöhemmin kun käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari tuli mukaan, päädyimme kuitenkin enemmän fiktioon", Mäkelä kertaa Pahat pojat -elokuvansa syntyhistoriaa.
"Todelliset tapahtumat antoivat elokuvalle raamit. Jokainen voi itse päätellä, mikä on totta ja mikä fiktiota."
Näyttelijät toivat huumoria
Muutenkin Pahat pojat tuntui kaipaavan ihan omat kuvitteelliset henkilöhahmonsa. Mäkelä ei halunnut tehdä mitään todellista henkilökuvaa rakentavaa elokuvaa, mihin esimerkiksi Markku Pölösen Badding ja Timo Koivusalon Rentun ruusu ovat viime vuosina pyrkineet.
"Hyvä, että teimme näin. Näin on parempi", Mäkelä sanoo vakuuttuneena.
Ohjaaja Aleksi Mäkelän mukaan elokuvan käsikirjoitus ei ollut läheskään yhtä hauska kuin valkokankaalla nähtävä lopputulos. Suurimpia syyllisiä siihen ovat olleet veljeksiä esittävät Peter Franzén, Niko Saarela, Lauri Nurkse ja Jasper Pääkkönen, jotka joutuivat pitkälle yhteiselle punttikuurille ennen kuvauksia.
"Hahmoa ei oltu kirjoitettu täydelliseksi, vaan käsikirjoitus antoi liikkumavaraa kehitellä sitä. Saatoin tuoda mukaan esimerkiksi huumoria", Mattia näytellyt Niko Saarela kertoo.
"Olimme olleet jo kymmenen kuukautta niin tiiviisti yhdessä, että meidän ei tarvinnut käyttää enää energiaa tutustumiseen. Elimme kuin veljekset koko viime kesän, siksi meidän oli paljon helpompi näytellä."
Lauri Nurkse perustelee huumoria elokuvan traagisella alavireydellä.
"Huomasin, että omankin mielenterveyteni kannalta on tärkeää käsitellä aihetta hieman komediallisesti. Enkä usko, että katsojatkaan jaksavat kahta tuntia synkistelyä", Nurkse kertoo.
"Olen iloinen, että kaikki veljekset tuntuvat olevan omia persooniaan, mutta silti kuin samasta puusta veistettyjä."
Kahden kameran tekniikka
Ohjaaja Mäkelänkin mielestä huumori toimii hyvin. Lopulta yli puolet näyttelijöiden lisäämistä repliikeistä päätyi elokuvaan. Arveluttavien dialogien tapauksissa kuvattiin useita otoksia ja lopullinen versio päätettiin vasta leikkausvaiheessa.
Yli 1,5 miljoonaa euroa maksanut Pahat pojat on suomalaisittain suuren budjetin elokuva. Aikaa ja rahaa olisi kulunut enemmänkin, jos Mäkelä ja kuvaaja Pini Hellstedt eivät olisi päätyneet käsivarakuvaukseen.
"Kun kohtauksissa on paljon näyttelijöitä ja niissä liikutaan koko ajan paikasta toiseen, on käsivaralla kuvaaminen helpompaa ja nopeampaa. Lisäksi käsivarakuvaus tuo elokuvaan dokumentaarisuuden tunnetta", Mäkelä perustelee valintaa.
Kahden kameran hyödyntäminen mahdollisti myös eri kokoisten kuvien ottamisen samanaikaisesti. Samaisen tekniikan ansiosta lopputuloksessa on 2 400 kuvaa, eli neljä kertaa enemmän leikkauksia kuin keskimäärin.
Pahat pojat ensi-illassa 17. 1.