Moottorikelkkakuolemien määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 1998 alkaen. Seitsemässä vuodessa kuolemat ovat lähes puolittuneet. Vielä vuosina 1992 ja -93 lukemat olivat surulliset: yli 20 kuollutta moottorikelkkailijaa.
"Työtä tarvitsee vielä tehdä ja puuttua kelkkailijoiden ajotapaan ja rattijuopumuksiin. Kelkkailijat noudattavat kuitenkin pääsääntöisesti määräyksiä", kelkka-asioihin perehtynyt ylikonstaapeli Reijo Köngäs Rovaniemen Liikkuvasta Poliisista iloitsee.
Alkoholi yhä harvemmin kuvassa mukana
Moottorikelkkaturmiin on kaksi merkittävää, vähemmän yllättävää syytä. "Alkoholi ja ylinopeus", Köngäs kiteyttää.
Kelkkaonnettomuudet, joissa alkoholi on mukana ovat nekin laskussa. Kun vielä 1994-95 kuolleista lähes 70 prosenttia oli nauttinut alkoholia, kymmenen vuotta myöhemmin enää 45 prosenttia.
"Ihmiset alkavat uskoa, ettei kelkka ja alkoholi sovi yhteen", Köngäs tuumaa.
Reijo Köngäs partioi napapiirin pohjoispuolella. Kelkkasesonki kestää aina äitienpäivään asti. Pääsiäisen iso rysä Inarin alueella tuotti hymyn poliisin suupieliin.
"Ei yhtään kelkkajuoppoa. Pahimpana vuonna samassa paikassa kärähti 14 kuskia", Köngäs kertoo.
Myös Oulun läänin alueella kelkoilla päästellään vielä täyttä päätä.
Vanhempi konstaapeli Jari Pakarinen Pudasjärven poliisista arvelee, että vielä huhtikuun puolivälissä kelkkareittejä lanataan.
"Moottorikelkkailu on kallis harrastus, johon panostetaan. Siksi kelkkailijat ovat nykyään valveutuneita; he toimivat lain koukeroiden mukaan. Se on hyvä, sillä kelkoissa ei ole kuskille minkäänlaista suojaa", Jari Pakarinen muistuttaa.
Pakarinen veikkaa kelkkailijoiden asenteen parantuneen. Myös se, ettei autiotuvilta löydy enää tyhjiä pulloja, kertoo hänen mukaansa alkoholin käytön vähentymisestä kelkkailun yhteydessä.