Pelastustoimi teettää säännöllisesti gallup-kyselyjä, joissa kartoitetaan, kuinka moni pärjäisi hädän hetkellä viikon ajan käymättä kaupassa. "Viimeisimmän tutkimuksen mukaan noin 39 prosenttia vastaajista uskoi selviävänsä", kertoo suunnittelija Marjatta Virtanen Spekistä (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö).
Järjestön tavoitteena on tilanne, jossa jokaisella kansalaisella olisi käytössään kotivara, kodin varmuusvarasto viikoksi. Kyseessä ei ole mikään maailmansotaa odottava hätäpaketti kuten usein virheellisesti luullaan. "Tarkoitus on, että kotivaraa käytetään päivittäin ja tilalle hankitaan jatkuvasti uutta. Näin tarvikkeet eivät vanhene."
Parhaiten homma rullaa, kun käy kaupassa vain pari kertaa viikossa ja ostaa joka kerta yli päivittäisen tarpeen. Virtanen uskoo, että tällainen käytäntö on järkevää taloudenpitoa, sillä suuremmissa erissä ostettaessa ruoka tulee edullisemmaksi. "Ja onhan mukava, jos pakastimessa on vierasvaraa yllätysvieraita varten eikä tarvitse lähteä kioskilta juoksemaan kalliita tuotteita."
On lukemattomia tilanteita, jolloin pääsy kauppaan voi estyä tai ruoanjakeluun tulee häiriöitä. Yksineläjä voi sairastua. Voi tulla kaasuvuoto, jolloin ulos ei pääse. Myrsky tai tulva voivat katkaista alueellisesti sähköt ja liikenneyhteydet, jolloin logistiikka häiriintyy. Lakkojen aikana voi jokin yksittäinen artikkeli loppua kaupasta. Näin kävi paperityöväen lakon aikana, jolloin wc-paperi loppui monilta paikkakunnilta. Hyvin tyypillisiä ongelmatilanteita Suomen oloissa ovat Virtasen mukaan pienempimuotoiset putkirikot. Kauan ei ole siitäkään, kun Nokialla koettiin vakava vesikriisi. "Tällaisissa tilanteissa viranomaiset järjestävät vedenjakelupisteitä. Viimeaikaiset kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ihmisillä ei ole riittävästi astioita, joilla hakea vettä. Tämän takia jokaisella pitäisi olla kotonaan puhtaita, kannellisia ämpäreitä tai vesikanistereita veden kantamista varten."
Pahimpia mahdollisia tilanteita, jolloin kotivaraa tarvitaan, on säteilytilanne tai jokin valtiollinen uhka. Tällöin Huoltovarmuuskeskus, jonne on varastoitu viljaa, elintarvikkeita ja lääkkeitä, astuu kuvioihin vasta noin viikon kuluttua uhkatilanteen syntymisestä. Juuri sen takia kotivaran tulisi riittää viikoksi. "Pohjalla on ajatus, että sodan tai muun vastaavan poikkeusolon aikana yhteiskunta toimisi mahdollisimman turvallisesti, järjestys säilyisi eikä paniikinomaista hamstraamista syntyisi."
Huonoiten kotivaraa löytyy suurien kaupunkien asukkailta. Maaseudulla, pohjoisimmassa ja itäisimmässä Suomessa ihmiset ovat kauppojen etäisyyden takia varustautuneet paremmin. Myös yksineläjillä on yleensä kaapeissaan vain vähän ruokaa kerrallaan. "Elämme loppujen lopuksi melkoisen haavoittuvan rakennelman päällä, mutta ihmiset ovat tuudittautuneet ajatukseen, että kaupasta saa aina kaiken tarvitsemansa", Virtanen toteaa.