Suomen Postin konsernijohtaja Jukka Alho esitti Taloussanomien haastattelussa perjantaina kysymyksen, joka harvoille jos kenellekään postin asiakkaista on toistaiseksi tullut mieleen: "Jos asiakkaalle riittää postinjako kahdesti viikossa, miksi meidän pitäisi olla laatikolla viidesti viikossa."
Varttuneemmat suomalaiset muistelevat aikoja, jolloin posti kannettiin kotiin myös lauantaisin -- joillakin alueilla jopa kahdesti päivässä. Jos Alhon pohdinnat alkavat käydä toteen, nykypolvi saa kohta totutella siihen, että postia tulee kirjeluukusta vaikkapa tiistaisin tai torstaisin.
Konsernijohtajan mietteet kumpuavat maailmasta, jossa kaikkea mitataan markkinavetoisesti. On kiistaton totuus, että kirjepostin määrä vähenee. Yhä useammat asiat, laskut ja viestit, kulkevat sähköisesti. Se aiheuttaa postille sopeutumispaineita, eli vähentää konsernin tuloja.
Perjantaina kerrottiin yt-neuvotteluista 95 työpaikan vähentämiseksi postin pääkonttoritoiminnoista. Tässäkin viitataan kirjeliikenteen tuottojen kasvun hidastumiseen.
Alhon puheet vaikuttavat jonkinlaiselta koepallolta siitä, millaiseksi ajat joskus saattavat muuttua. Posti ei tahtoisi lähettää väkeään kiertelemään joka paikkaan joka arkipäivä. Sillä tavoin säästäisi kustannuksia, toisin sanoen voisi vähentää työpaikkoja.
Asiakkaiden onneksi posti ei pysty tällaisia päätöksiä tekemään omin päin. Arkipäivien tasapuolinen jakeluvelvoite kautta maan perustuu lakiin, eikä lakia muuteta ilman poliittista päätöstä.
Parasta on, jos konsernijohtajan koepallo ammutaan alas saman tien. Ajatus kahdesti viikossa jaettavasta postista on elämälle vieras. Kirjeiden määrä on lievässä laskussa, mutta sekään liikenne ei kokonaan sähköiseksi muutu koskaan. Erilaisia kotiin kannettavia lehtiä suomalaiset tilaavat siinä missä ennenkin. Heidän pitää saada lehtensä tuoreeltaan, mutta posti ei pysty siihen nytkään. Esimerkiksi Kokkolassa yöllä painettava sanomalehti ehtii Ouluun vasta seuraavana päivänä.
Postikonttorien lakkautuksia on moitittu, mutta siinä on kyse saman palvelun uudelleen järjestelystä ja palvelun parantamisesta. Postin kannossa sen sijaan on kyse yhteiskunnan peruspalvelusta. Nyt ehdotetun tien päässä voi olla se, että postia saavat Suomessa vain maksukykyiset asiakkaat.
Alhon mielestä palveluiden pitää perustua kysyntään. Monessa suhteessa niin on, mutta postille asetettua jakeluvelvoitetta ei voi nakertaa kevein perustein.