Paha olo painaa yri­tyk­sen tu­lok­sen alas

Työhyvinvointi ei ole vain työntekijän asia, vaikka otsikoita katselemalla niin joutuukin usein olettamaan. Tehokkuuden vaatimusten kasvaessa yhä useammassa yrityksessä on kuitenkin havahduttu siihen, että henkilöstön voidessa hyvin, yrityskin kukoistaa. Henkilöstöpääoman merkityksen yrityksen menestymiselle ja kehittymiselle on todettu vain korostuvan tulevaisuudessa.

Työhyvinvointi ei ole vain työntekijän asia, vaikka otsikoita katselemalla niin joutuukin usein olettamaan. Tehokkuuden vaatimusten kasvaessa yhä useammassa yrityksessä on kuitenkin havahduttu siihen, että henkilöstön voidessa hyvin, yrityskin kukoistaa. Henkilöstöpääoman merkityksen yrityksen menestymiselle ja kehittymiselle on todettu vain korostuvan tulevaisuudessa.

Myös valkokaulustyöläiset puhuvat isoon ääneen työhyvinvoinnistaan. Huoli työssä jaksamisesta ei tänä päivänä ole vain raskaan teollisuuden ammattijärjestön kuten SAK:n ja sen liittojen huoli.

Esimerkiksi Professoriliitto kertoo jäsenistönsä keskimääräisen vuosityötuntimäärän olleen vuonna 2006 noin 2 250, vaikka työaikasopimus määrittelee vuosittaiseksi työajaksi 1 600 tuntia.

Mielenterveysyhdistys Hyvän mielen talo ry tarjoaa Oulussa tänään yleisöluennon työhyvinvointi-teemasta. Asiantuntijana kuultavan erikoispsykologi, psykoterapeutti Virpi Ylijukurin mukaan tilaisuus on tarkoitettu kaikille työelämässä oleville työikäisille. "Ja miksei työelämän ulkopuolella olevillekin."

"Työhyvinvointi ei ole vain pahoinvoinnin poissaoloa", Ylijukuri painottaa. Hän sanookin työhyvinvointikeskustelun olleen tähän saakka voittopuolisesti pohdiskeluja ja ratkaisumalleja pahoinvoinnin poistamiseksi. "Hyvinvoinnin ulottuvuuksia siis ei ole pähkäilty ja niistä tiedetäänkin hyvin vähän. Tutkimus on siten keskittynyt hyvinvointia heikentäviin tekijöihin, ei sitä tukeviin", Ylijukuri toteaa.

Miksi näin? "Terveydenhuolto on perinteisesti lähtenyt poistamaan sairautta, etsimään oireita. Toisaalta työnantajapuoli tutkimusten kustantajana on myös suunnannut tutkimusta. Helpointa on ajateltu olevan poistaa ongelmat."

Hyvinvointia lisäävistä tekijöistä Ylijukuri mainitsee työn imun, joka on oleellinen osa luovuutta ja sitä kautta työn mielekkyyttä. Työn imulla tarkoitetaan sitä, että työntekijä ei ruodi turhia, hän on keskittynyt ja näkee työssään merkityksen. "Hän omistautuu työlle, uppoutuu siihen", Ylijukuri luonnehtii.

Myöskään työn imua ei ole tutkittu vielä paljon. "Sitä on problematisoitu, onko työn imu jatkuvaa ja lisääntyvää. Tällöinhän se heikentää työhyvinvointia." Varovaisuus on tässäkin siis tarpeen.

Eri tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että työhyvinvoinnissa on erilaisia aktiivisuuden jaksoja. Siitä ei siis kannata huolestua, jos vireystaso välillä laskee.

Ylijukurin luennon tarkoituksena on antaa paitsi yleiskatsaus työhyvinvointikysymyksiin, myös tarjota kuulijoille jonkinlaisia välineitä positiivisiin ja negatiivisiin työhyvinvoinnin katsontatapoihin. "Siitäkin, miten yksilöt ja yhteisöt voisivat virittää ja ylläpitää työn imua, tullaan puhumaan."

Erikoispsykologi, psykoterapeutti Virpi Ylijukurin luento "Työhyvinvointi yksilön ja yhteisön näkökulmasta" Hyvän mielen talossa Myllytullissa Puusepänkatu 4 alkaen kello 17.

Ilmoita asiavirheestä