Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain runsaasti huolestuneita puheluita, joissa kysytään kasvien myrkyllisyydestä. Kyselyjä tulee erityisesti kesäaikaan, kun luonto on puhjennut kukkaan ja pihoilta löytyy tuntemattomia kasveja.
"Useimmiten kysymys on siitä, että lapsi on maistanut jotain kasvia, jonka tiedetään kuuluvan myrkyllisiin kasveihin tai soittajalla ei ole tietoa, että onko kasvi myrkyllinen vai ei", kertoo lääkäri Kari Raaska Myrkytystietokeskuksesta.
Raaskan mukaan vakavia myrkytyksiä aiheuttavia kasveja on onneksi hyvin vähän.
"Ei ole harvinaista, että kasvissa on myrkyllisiä aineita. Usein niiden pitoisuudet ovat niin vähäisiä, että myrkytys edellyttäisi suurin piirtein ruuan valmistamista kasvista."
"Joissakin kasveissa olevat myrkylliset aineet ovat sellaisessa muodossa, että ne kulkevat elimistön läpi", Raaska kertoo ja mainitsee esimerkkinä myrkylliset marjat, joiden myrkky ei osasta marjoja imeydy lainkaan elimistöön, jos marjat on nielty kokonaisina.
Viime vuosien aikana käsitys eri kasvien myrkyllisyydestä on muuttunut lievempään suuntaan.
Esimerkiksi kielosta ajateltiin ennen, että jopa sen ruukkuvesi olisi tappavan myrkyllistä. Nykyään kieloa ei pidetä yhtä myrkyllisenä.
"Toki kielo on myrkyllinen. Jos on hiukan maistanut kieloa, niin siitä ei odotettavasti seuraa vakavaa myrkytystä. Se edellyttäisi runsaampaa syömistä", Raaska toteaa.
Kielon myrkyllisyyden suomalaiset jo tietävätkin. Vaarallisempia ovatkin ne kasvit, jotka ovat vähemmän tunnettuja.
Myrkkukatko on koiranputkea muistuttava hyvin myrkyllinen kasvi. Onneksi se on harvinainen ja maultaan niin epämiellyttävä, että on epätodennäköistä, että sitä kukaan söisi isompia määriä.
Hiili on hyvä ensiapu
Paha maku ei sen sijaan varoita kasvin myrkyllisyydestä myrkkykeison maistelijaa.
"Myrkkykeiso on rannikolla kasvava kasvi, joka on hyvin myrkyllinen. Siinä on lokeroinen juurakko ja makeahko maku. Maun puolesta sitä voi joskus mahdollisesti syödä", Raaska varoittaa. "Myrkkykeiso aiheuttaa jo aika nopeasti vakaviakin myrkytysoireita ja hyvin pieni määrä riittää."
Muita yleisempiä myrkyllisiä kasveja ovat sormustinkukat, ukonhatut, oleanteri, hullukaali, hulluruohot eli pasuunakukat, belladonna ja näsiä.
Myrkytystietokeskus palvelee suomalaisia numeroissa (09) 471 977 ja (09) 4711.
Myrkytystietokeskuksen puoleen voi kääntyä, kun haluaa tietää, miten myrkyllinen jokin kasvi on jossain tilanteessa.
"Myrkytystietokeskuksessa on hyvät tietolähteet, joista voidaan hyvinkin nopeasti tarkistaa tällaiset asiat", Kari Raaska kehottaa.
Raaska antaa myös toisen ohjeen myrkytystilanteiden varalta.
"Jokaisessa taloudessa pitäisi olla myrkytyksen varalta lääkehiilipullo ensiapua varten. Niitä saa apteekista ilman reseptiä. Hyvin monissa muissakin myrkytyksissä se on paras ensiapu", Raaska neuvoo.
"En kuitenkaan neuvo, että joisi lääkehiiliannoksen, jos maistaa tuntematonta kasvia. Siinäkin on omat riskinsä. Mieluummin kannattaa soittaa ensin tänne."
