Pa­das­joen kivi ja Hätilän nuija syyt­tä­jän mie­les­tä sim­pu­tus­ta

Parolan Panssariprikaatin varusmieskoulutuksessa turvauduttiin kihlakunnansyyttäjä Jorma Lundströmin mielestä kolmasti simputukseen kaksi vuotta sitten. Hän vaati keskiviikkona Hämeenlinnan käräjäoikeudessa kahdeksalle miehelle tuomiota laittomien rangaistusmenetelmien takia.

Parolan Panssariprikaatin varusmieskoulutuksessa turvauduttiin kihlakunnansyyttäjä Jorma Lundströmin mielestä kolmasti simputukseen kaksi vuotta sitten. Hän vaati keskiviikkona Hämeenlinnan käräjäoikeudessa kahdeksalle miehelle tuomiota laittomien rangaistusmenetelmien takia.

Syytetyistä kolme vastasi upseereina koulutuksesta, ja sitä toteutti viisi alikersanttia. Simputuksessa käytettiin ns. Padasjoen kiveä ja Hätilän nuijaa, joiden käytöstä oli laadittu ohjesäännön ulkopuolella erilliset ohjeet. Padasjoen kiveä käytettiin yliluutnantin määräyksestä alokasleirillä. Liki 700-grammainen murikka annettiin nuorukaiselle, joka oli vastoin kieltoa ottanut vettä vesiastiasta omalla astiallaan.

Syytteen mukaan alokas joutui kantamaan kiveä vasemmassa kädessään julkisesti kahden päivän aikana. Ajoittain hänet määrättiin punnertamaan sitä ylös kuin painoja.

Rangaistuskivi otettiin leiriltä mukaan Parolannummelle, missä alikersantit laativat sen käytöstä ohjeen esimiehensä määräyksestä. Samalla he veistivät tulevaa Hätilän ampumaleiriä varten nuijan ja laativat sillekin säännöt.

Noin 40-senttinen Hätilän nuija painoi liki kaksi kiloa. Sen kantajaksi määrättiin alokas, joka unohti leirillä rynnäkkökiväärinsä teltalle. Simputuskäytäntö päättyi vasta kaksi ja puoli vuorokautta myöhemmin, kun luutnantti havaitsi asiattoman esineen iltavahvuuslaskennassa.

Kolmannessa tapauksessa panssarimies sai leirillä raahattavakseen ensin noin metrisen puupölkyn ja sitten peräti kolmimetrisen ja 40-kiloisen rangan. Rangaistuksen toimeenpani alikersantti vänrikin käskystä sen jälkeen kun varusmies oli unohtanut rynnäkkökiväärin leirialueelle.

Kihlakunnansyyttäjä Lundströmin mukaan joka kerta alokkaita kohdeltiin nöyryyttävästi ja heille aiheutettiin palveluksen kannalta tarpeetonta kärsimystä ja kipua. Kantamiset eivät edistäneet koulutusta eivätkä olleet muutoinkaan palveluksen kannalta tarkoituksenmukaisia.

Syyttäjä vaati kahdelle upseerille ja alikersanteille rangaistusta esimiesaseman väärinkäyttämisestä. Hänen mielestään kyse on vähintään palvelurikoksista, koska teot olivat vastoin palveluohjesääntöä sekä Pääesikunnan pysyväisohjetta simputuksen estämisestä.

Yksi upseereista ei ollut mukana itse koulutustilanteissa, mutta hänen olisi toisen upseerin kanssa pitänyt puuttua laittomiin menettelytapoihin, kun ryhmänjohtajat esittelivät kirjallisia ohjeita ennen ampumaleiriä. Se toi syytteen palvelusrikoksesta tai -rikkomuksesta.

Ilmoita asiavirheestä