Paavo Väy­ry­sen nuo­ri­so­ko­ti sai luvan

Lapin lääninhallitus myönsi maanantaina aloittamisluvan Paavo ja Vuokko Väyrysen perustamalle 24-paikkaiselle nuorisokodille.

Paavo Väyrysen perheen nuorisokodissa asuvien käytössä on Keminmaan kunnan koululaitoksen puitteissa toimiva oma peruskoulu.
Paavo Väyrysen perheen nuorisokodissa asuvien käytössä on Keminmaan kunnan koululaitoksen puitteissa toimiva oma peruskoulu.

Lapin lääninhallitus myönsi maanantaina aloittamisluvan Paavo ja Vuokko Väyrysen perustamalle 24-paikkaiselle nuorisokodille. Keminmaan Pohjantähti -opistoon sijoittuvan yrityksen osakkaina ovat lisäksi heidän kolme lastaan. Yritys aikoo järjestää myös lastensuojelutyötä tukevaa tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaa. Aloittamislupa siirtyy perustettavana olevalle yritykselle heti, kun se on merkitty kaupparekisteriin.

"Toiminta on tarkoitus aloittaa vähitellen, mutta ensimmäisiä asiakkaita voidaan ottaa vastaan jo elokuun aikana", kodin toiminnasta vastaava psykiatrian erikoissairaanhoitaja Seija Palosaari kertoo.

Nuorisokotiin tulee 16-paikkainen hoito-, kuntoutus - ja kasvatusosasto ja kahdeksanpaikkainen mielenterveyskuntoutuksen osasto. Sitä varten on haettu yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen tarvittavaa lupaa. Kumpikin osasto on tarkoitettu 12-18 -vuotiaille.

Nuorisokodissa asuvien käytössä on Keminmaan kunnan koululaitoksen puitteissa toimiva oma peruskoulu. Syksystä alkaen koulun opettajana on filosofian maisteri Lauri Kiviniemi, joka toimii aluksi koko nuorisokodin kasvatusjohtajana.

Viime lukuvuoden hän oli opettajana Jussin Kodit Oy:n Vuolijoen yksikössä. Kesästä 2000 Pohjantähti-opiston pihapiirissä oli vuokralaisena perhekoti Pohjanranta, jota ylläpiti samainen Jussin Kodit Oy. Äsken Väyryset kuitenkin sanoivat vuokrasopimuksen irti.



Monta rautaa


Väyryset ostivat vanhan Niemi-Niemelän tilan Kemin kaupungilta 1998. Paavo Väyrysen tarkoituksena oli tehdä Pohjantähti-opistostaan Eurooppa-koulutusta ja kansainvälisyyskasvatusta antava kansanopisto. Opetusministeriö ei kuitenkaan myöntänyt perustamislupaa ja sitä ilman opisto olisi jäänyt vaille valtionapua.

Opiston kannatusyhdistys ryhtyi raapimaan rahaa lyhytkursseista, konserteista ja näyttelyistä. Opistorakennuksessa toimii 50 vuodepaikan hotelli ja pihapiiriin on rakennettu leirintäalue. Pelloille on istutettu 11 000 herukkapensasta ja suunnitteilla on tilaviinien tuottaminen. Tuottoisin kuitenkin on navetan vintille rakennettu tanssikeskus, Tähtiranta, jota mainitaan Pohjois-Suomen suurimmaksi.

Ensimmäisessä kaupassa kaupunki myi Väyryselle entisen vanhainkodin potilasrakennuksen, vanhan päärakennuksen ja talousrakennuksen sekä 1,93 hehtaaria maata Kemijokirannasta noin 470 600 eurolla. Muutama kuukausi myöhemmin Väyryset ostivat kaupungilta maata vielä 1,2 hehtaaria ja niiden kohdalla olevan vesialueen noin 31 900 eurolla. Kylkiäisenä Väyrynen sai vanhan navettarakennuksen ja 2 700 neliömetrin määräalan luvattuaan kunnostaa navetan sekä päärakennuksen putkistot. Myöhemmin kaupunki vielä myi Väyrysille 4,3 hehtaaria maata ja 0,4 hehtaarin vesialueen noin 21 800 eurolla.

Tilan vanha päärakennus on rakennettu 1826, opiston puuosa 1923, matala kiviosa 1940-luvun lopulla ja suuri kolmikerroksinen kiviosa 1950-luvun alussa. Samalta ajalta ovat myös navetta, aitta ja leipomo.

Keminmaan valtuuston keskustaenemmistö myönsi perustamisvaiheessa opistolle 134 400 euroa avustuksen neljälle vuodelle jaoteltuna. Ehtona oli opiston tulo kuntaan. Avustuksesta Väyrynen nosti runsaat 103 000 euroa. Loppu jäi kunnalle, koska kansanopistoa ei tullut. Valtuuston avustuspäätöksen jälkeen saliin jäi vain keskustan ryhmä muiden kävellessä ulos. Valituksetkaan eivät päätöstä kumonneet.

Ilmoita asiavirheestä