Baritoni Jorma Hynninen, 61, luopuu tämän kesän jälkeen Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisesta johdosta, mutta se ei suinkaan vielä tarkoita estradeilta vetäytymistä.
Keikkoja hänellä riittää sekä Suomessa että ulkomailla. Jäähyväiskonserttinsa Hynninen piti sunnuntaina upouudessa Savonlinnasalissa.
"Jätän johtajan työt Savonlinnassa muun muassa sen takia, että voisin jatkaa todellista kutsumustani, laulamista, vielä niin kauan kuin se on fyysisesti mahdollista", Hynninen sanoo.
"Toivottavasti joku ystävällisesti huomauttaa sitten, kun minun ei enää kannata esiintyä julkisesti. Maailmalta kuitenkin löytyy esimerkkejä minua paljon vanhemmistakin laulajista. Luciano Pavarotti täyttää 70. Hän tosin toimii ihan omassa sarjassaan ja taiteenlajissaan."
Elämänkaari-ilta
Heti oopperajuhlien päätyttyä Jorma Hynninen suuntaa pohjoiseen. Aarre MerikannonJuha vaihtuu Oskar Merikannon lauluihin.
"Paavo Väyrynen on kutsunut minut esiintymään kotiseudulleen Keminmaahan 31. heinäkuuta. Esitämme pianisti Ilmari Räikkösen kanssa Oskar Merikannon lauluista kootun Elämänkaari-nimisen konserttikokonaisuuden", hän kertoo.
Seuraavan kerran Jorma Hynnistä kuullaan Pohjois-Suomessa marraskuussa (2.11.), jolloin hänen kalenteristaan löytyy yhteiskonsertti Oulun seurakuntien ja konservatorion puhallinorkesterin kanssa Oulun tuomiokirkossa. Pääsiäisenä 2002 Hynninen konsertoi Ylläksellä.
Ulkomailla hän laulaa syksyllä Wagnerin Parsifalia konserttiesityksenä Belgiassa. Skotlannin kansallisoopperan konsertissa Hynninen tulkitsee keväällä 2002 Mahlerin laulusarjan Kindertotenlieder.
Ensi keväänä on vuorossa Verdiä; matka Savonlinnan Macbeth-produktion mukana Chileen. Kansallisoopperassa on vielä listoilla Glouchesterin rooli SallisenKuningas Learissa ja Rodrigo Verdin Don Carloksessa.
Savonlinnassa jatkuu ensi kesänä Merikannon Juha, jossa Hynninen laulaa nimiosan.
Kansallislaulaja
Jorma Hynnisen julkisuuskuva on perisuomalainen. Hän on lukeutunut puolivirallisiin kansallislaulajiimme hamasta karvalakkioopperoiden buumista lähtien: Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi Ämmänsaaren ulkoilmanäyttämöllä Suomussalmella tai Kullervo Los Angelesissa melkein täsmälleen Rodney King -mellakoiden aikaan - myös esiintymisten maantieteellinen skaala on siis ollut laaja.
"Punaisen viivan Topi on vain pieni osa minun persoonastani, mutta mielelläni olen sitä roolia aina laulanut", Hynninen tunnustaa.
"Koin Ämmänsaaren produktiot todella hienoksi asiaksi. Ne tapahtuivat aivan Kansallisoopperan johtajakauteni alussa. Vuonna 1985 teimme ensimmäisen kerran Punaista viivaa. Syntyi vain ajatus, että kun meillä on tällainen ooppera, miksi emme veisi sitä paikkaan, josta se on alkujaan lähtenyt. Muutaman vuoden päästä löytyi taas uusi ooppera, Aarre Merikannon Juha, joka tällä viikolla saa ensi-iltansa myös täällä Savonlinnassa."
Ämmänsaaren projekti jatkui vielä Ilkka Kuusiston Postineiti-oopperalla, joka kertoo Kiannon sisaresta ja hänen sangen ongelmallisesta suhteestaan kuuluisaan veljeensä.
Tavallisille ihmisille
Jorma Hynninen muistelee erittäin lämpimin äänenpainoin tapaa, jolla Kansallisoopperan vierailut otettiin Kainuussa vastaan.
Hän jopa pitää Ämmänsaari-projektia yhtenä johtajanuransa merkityksellisimmistä saavutuksista.
"Vierailut olivat suuria menestyksiä ja osoituksia siitä, että oopperataide ei ole elitistisesti sidottu paikkaan. Se toimii missä vain, jos sisältö on tavallisia ihmisiä puhutteleva. Kukapa suomalaisen oopperan puolta pitäisi, ellemme itse sitä tee. Kun aihetta löytyy, meidän pitää olla jämerästi tyytyväisiä siitä, mitä Suomessa tehdään eikä potea minkäänlaista alemmuuskompleksia."
Kautta aikojen suomalaisten heikkous on Jorma Hynnisen mielestä ollut se, että pyrimme löytämään hyväksynnän ja arvostuksen toisten kautta.
"Italialaiset laulavat italialaista oopperaa, saksalaiset saksalaista, ja meillä on samanlainen etuoikeus ja velvollisuus tehdä oopperaa suomen kielellä omalle väestöllemme."
Jorma Hynninen on silti ollut aktiivisesti mukana myös suomalaisten oopperoiden viemisessä ulkomaille. Viimeksi Savonlinnan oopperajuhlien tuottama Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi esitettiin 1999 Italian Cosenzassa.
"Uskon että Merikannon Juhasta tulee seuraava vientioopperamme. Musiikin tiedotuskeskus on mukana, uusia esitteitä Juhasta on painettu. Pyrimme tekemään mahdollisimman tehokasta markkinointityötä", Jorma Hynninen lupaa.