Legendaarista sanomalehtimiestä Carl-Adam Nycopia kunnioitettiin asiaankuuluvasti, kun hän tänä kesänä kuoli 97 vuoden iässä. Nycop oli suomenruotsalainen ja erityisen tunnettu siitä, että hän perusti Ruotsissa Expressen-lehden, josta sodan jälkeen tuli nykyaikaisen journalistiikan tiennäyttäjä.
Siitä tämän päivän lukijat tietävät vähemmän, että hän tukholmalaisen Idrottsbladet-urheilulehden Helsingin-kirjeenvaihtajana osaltaan vaikutti juoksijakuningas Paavo Nurmen poissulkemiseen Los Angelesin vuoden 1932 olympialaisista.
Tapahtuma johti Ruotsin ja Suomen välisten suhteiden kylmenemiseen ja monivuotiseen urheiluboikottiin. Syynä oli se, että Nurmen poissulkemisesta päätti Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja, ruotsalainen teollisuusmies Sigfrid Edström. Idrottsbladet julkaisi nimittäin 25. heinäkuuta 1931 "kansainvälisen jymyuutisen" siitä, että suomalaiset juoksijat, kuten Nurmi ottivat maksua kilpailuihin osallistumisesta. Siten ainakin Nurmi, jolla oli tusinoittain olympiamitaleita, rikkoi voimassaolevia amatöörisääntöjä vastaan.
Suomessa paljastus vaikutti kuin pommi, ja viha ruotsalaisia urheilujohtajia kohtaan leimahti uudelleen. Asea-yhtiön konttorin ikkunat Helsingissä tuhrittiin tervalla ja ihmiset huusivat: "Edström hirteen!"
Nycop kertoo näistä asioista muistelmissaan "Bära eller brista" ("Kävi miten kävi"). Hän myöntää, että tiedot juoksijoiden palkkioista olivat peräisin häneltä, mutta sanoo, ettei kirjoittanut itse artikkelia. "Ärsyyntyneiden suomalaisten silmissä minusta tuli draaman konna. Olin uskaltanut koskettaa pyhää lehmää." Eräs toinen toimittaja, jota luultiin Nycopiksi, pahoinpideltiin perusteellisesti keskellä katua.
Luulisi, että tämä vanha asia on Ruotsissa jo haudattu. Nurmen poissulkemisesta on kulunut 75 vuotta, ja siitä, kun tämä juoksijalegenda poistui keskuudestamme, on jo 33 vuotta.
Mutta asiaa ei missään tapauksessa ole unohdettu ja haudattu. Keväällä opettaja Leif Yttergren onnistui kokoamaan kiinnostuneen kuulijakunnan Tukholman Voimistelu- ja urheilukorkeakouluun, kun hän kertoi Nurmi-jupakasta. Yttergren on tutkinut Asea-pohatta Sigfrid Edströmin arkistoja ja löytänyt niistä tietoja, jotka osaksi tuovat uutta valoa urheiluskandaaliin.
Yttergren on muun muassa saanut selville, että sulkemalla Nurmen pois kisoista Edström rikkoi sääntöjä. Päätös, jota Yttergren sinänsä pitää oikeana, olisi pitänyt tehdä Suomen kansallisen olympiakomitean sisällä.
Edström hämmästyi kovasti siitä, että Nurmi poissulkemisen jälkeen lähti Amerikan laivalla olympialaisiin. Suomen Yleisurheiluliiton silloisen puheenjohtajan Urho Kekkosen tuella juoksija toivoi, että tuomio mitätöitäisiin, kunhan hän vain näyttäytyisi Los Angelesissa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja jupakka johti voimakkaaseen vihanpitoon Suomen ja Ruotsin välillä.
Nurmi sai kuitenkin hyvityksen Edströmiin nähden vuonna 1952, kun hän yhdessä Hannes Kolehmaisen kanssa sai sytyttää olympiatulen. Edström istui Helsingin stadionin lehterillä Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajana. Hän koki asian provokaatioksi.
Yttergren toteaa, että sama kaksinaismoraali, joka 30-luvulla vallitsi pimeiden palkkioiden ympärillä, vallitsee tänä päivänä urheilussa tapahtuvan kiellettyjen aineiden käytön suhteen. Valitsemalla kohteekseen juuri suurjuoksija Paavo Nurmen olympiakomitean johto halusi yksinkertaisesti antaa varoittavan esimerkin.