Li Andersson saa perintönä sen näköisen vasemmistoliiton, jolta sen piti näyttää, kun sitä perustettiin. Tätä mieltä on puolueensa puheenjohtajuudesta lauantaina luopuva Paavo Arhinmäki.
– Puolue on yhtenäisempi kuin koskaan vasemmistoliiton aikana. Vielä 2000-luvun alussa puolue kärsi sisäisestä riitelystä ay-siiven ja punavihreän siiven välillä, mutta tällaisia "siipiä" ei enää ole, hän sanoo.
Johtuisiko yhtenäistyminen kuitenkin siitä, että ammattiyhdistysliikkeen vanhat hahmot ovat lähteneet puolueesta?
– Olemme aidosti lähestyneet toisiamme. Iso osa puolueen aktiiveista toimii ay-liikkeessä ja edustaa samoja arvoja kuin puolue.
Arhinmäki kokee myös vaikuttaneensa puolueen nuorentumiseen seitsenvuotisen kautensa aikana.
– Vuonna 2007 meillä oli vanhin ja miesvaltaisin eduskuntaryhmä.
Tällä hetkellä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän 12 jäsenestä seitsemän on naisia ja yli puolet ryhmästä on alle 40-vuotiaita.
– Jos ennen vääräleuat sanoivat, että Kansan Uutisten kuolinpalstalta voi lukea vasemmistoliiton kannatuskehityksen, niin tämä vitsi ei enää toimi.
Uskoo kasvupotentiaaliin
Arhinmäen tavoitteena vuonna 2007 oli nostaa kannatus takaisin vähintään vuoden 1999 lukemiin eli yli kymmeneen prosenttiin. Se ei ole kuitenkaan toteutunut, vaan eduskuntavaalikannatus on laskenut siitä lähtien.
Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus oli noin 7,1 prosenttia. Arhinmäki uskoo, että puolueella on potentiaalia olla suurempi.
– Meidän pitää pystyä korostamaan niitä asioita, missä olemme pärjänneet. Pitää pyrkiä rakentamaan uskottavuutta esimerkiksi talouspolitiikassa, sillä meidän vaihtoehtomme kuitataan edelleen usein perusteetta hölynpölynä.
Arhinmäki aikoo jatkaa rivikansanedustajana ja asettua ehdolle myös ensi kevään kuntavaaleissa ja seuraavissa eduskuntavaaleissa. Presidentinvaaleista ei hänen mukaansa ole vielä puhuttu.
– Olen aatteen ja puolueen mies. Jatkan tukena ja apuna kohti seuraavia eduskuntavaaleja, jotka toivottavasti järjestetään jo ennen vuotta 2019.