Puolan ja Länsi-Ukrainan välillä on niin tiiviit siteet, että Varsovasta tulleiden välitystarjousten lisäksi itse paavi ilmaisi keskiviikkona henkilökohtaisesti tukensa Ukrainan demokraattiselle oppositiolle.
Kun paavi otti vastaan noin sadan ukrainalaisen pyhiinvaeltajan joukon, hän sanoi: "Vakuutan teille ja koko Ukrainan kansalle, että näinä päivinä rukoilen erityisesti teidän rakkaan isänmaanne puolesta". Silloin ukrainalaiset vetivät esille julisteet, joihin oli kirjoitettu "Tak Jushtshenko" (kyllä, Jushtshenko), sekä opposition oranssit banderollit.
Paavi teki kesäkuussa 2001 voittoisan vierailun Lviviin, uniaattikirkon kehtoon, joka tukee Viktor Jushtshenkoa, sekä tunnelmaltaan jäätävän vierailun Kiovaan, jossa Moskovan patriarkaattia edustavat ortodoksiviranomaiset boikotoivat häntä.
Sirpaloitunut maa
uskonnollisesti
Ukraina on Itä-Euroopan maista uskonnollisesti kaikkein sirpaloitunein.
Uskonnolliset erimielisyydet maassa selvästi enemmistönä olevien ortodoksien - jotka tosin ovat jakaantuneet kahtia yhä tunnustamattoman Kiovan patriarkaatin alaisuudessa oleviin nationalisteihin ja Moskovan patriarkaatille uskollisiin - sekä katolisten kirkkojen (kreikkalaista ja roomalaista riittiä edustavien) välillä voimistavat Viktor Justshenkon ja Viktor Janukovytshin kannattajien keskinäisiä ristiriitoja.
Kreikkalaisia jumalanpalvelusmenoja noudattavat katoliset (uniaatit), jotka Stalinin hallinto tuhosi, ovat kokeneet todellisen renesanssin kymmenen viime vuoden aikana (lukumäärä 5,5 miljoonaa). Paavi Johannes Paavali II tukee siis heitä ehdoitta. Uniaatit osallistuvat mielenosoituksiin Lvivissä ja Länsi-Ukrainassa.
Tiistaina Lvivin kreikkalaiskatolisten arkkipiispa, ortodoksien silmätikuksi joutunut kardinaali Lubomir Husar tuomitsi "puuttumisen kansalaisten tahdon vapaaseen ilmaisuun, puolueellisen tiedotuksen, valtion voimavarojen väärinkäytön, äänien ostamisen ja vaalituloksen vääristelyn".
Hän syytti Ukrainan presidenttiä, joka hänen mukaansa ei ole kyennyt pitämään lupaustaan "demokraattisten vaalien" takaamisesta. Lisäksi kardinaali tervehti "rohkeita mielenosoittajia, jotka ovat valmiita uhrauksiin". Hänen mukaansa mielenosoittajia tulee kuunnella, koska "kansan ääni on Jumalan ääni".
Latinalaisia jumalanpalvelusmenoja noudattavat katoliset (joista enemmistö on maan länsiosassa asuvia puolalaisia tai puolalaista syntyperää olevia) ovat myös valinneet Viktor Jushtshenkon leirin. Kiovan-Jitomirin apulaispiispa Stanislav Szyrokoradiuk varoitti, että Ukrainassa on syntymässä "verilöyly", ja pyysi länsimaiden hallituksilta apua.
Hänen mukaansa katoliset tukevat "vahvasti" kansallista liikehdintää mielenosoituksissa ja kirkoissa. "Vaikka haluamme rauhaa, emme voi odottaa, että ihmiset hyväksyisivät vilpin. Vaalitulosta on vääristelty ja ihmisillä on oikeus vastustaa sitä."
Moskovasta
ei viestejä
Ukrainan katolisen yliopiston rehtori, Isä Boris Gudziak puolestaan totesi: "Olemme jo valinneet presidenttimme. Se on Jushtshenko, eikä sitä enää kukaan epäile."
Moskovan ortodoksinen patriarkaatti ei ole antanut mitään lausuntoja. Jos Viktor Jushtshenko (joka itse on uskonnoltaan ortodoksi) on suosittu Länsi-Ukrainan katolisilla seuduilla, niin presidentiksi julistettu Viktor Janukovytsh puolestaan on suosittu Itä- ja Etelä-Ukrainan venäjänkielisillä ja ortodoksisilla alueilla.
Moskovan patriarkaatti on aina syyttänyt Vatikaania selkkausten lietsomisesta katolisten ja ortodoksien välillä.