Juhannuksen menoliikenteen ruuhkat jatkuvat vielä tänään, ja toinen, hieman matalampi huippu nähdään sunnuntai-iltana. Vaikka keskikesän juhlan ruuhkaisimmat osuudet ovat pääkaupungista säteittäin lähtevillä valtateillä, tukkoisuus on tätä nykyä tuttua myös muun Suomen väylillä.
Kun liikennemäärät kasvavat, nousee myös onnettomuusriski. Osalla kuljettajista se tuntuu unohtuvan, kun on hirveä hoppu päästä viettämään viikonloppua tai lomaa vesien ja lintujen laulun äärelle.
Suomalaisten ajotapa on vuosien mittaan kaikkiaan kohentunut, kun asiasta on jaksettu rummuttaa ja kun ulkomailla on nähty, että tien päällä voidaan olla myös joustavia. Pitkän jakson tilastot kuolemaan johtaneista turmista kertovat nekin paitsi autojen turvallisuuden kasvusta ja teiden kohentumisesta myös liikennekulttuurin muutoksesta. Liikennekuolemien määrä putosi viime vuonna 330:een, kun 1970-luvulla lukema oli pahimmillaan yli tuhat.
Tämä vuosi näyttää tuovan kauniisti laskevaan käyrään kuitenkin käänteen, joka hätkähdyttää. Tammi-toukokuussa Suomen teillä kuoli 130 ihmistä, 39 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Turmatilastoihin tulee aina yksittäisiä piikkejä. Silti kuolemantapausten kasvu on tänä vuonna ollut niin raju, että sitä on vaikea selittää vain satunnaisilla syillä.
Hankalaa suunnan kääntämisessä on se, että asiantuntijatkaan eivät pysty sanomaan yhtä yksittäistä syytä ikävään käänteeseen. Osaselittäjiin kuuluu esimerkiksi liikennemäärien kasvu. Kiinni jääneiden rattijuoppojen määrä on tällä vuosituhannella noussut, mutta se voi johtua myös poliisin valvonnan tehostumisesta.
Liikenneturvan tilastojen mukaan tieltä suistumiset ja kohtaamistilanteet aiheuttivat erityisesti onnettomuuksia viimeisen vuoden aikana. Etenkin ulosajot kertovat liian kovista tilannenopeuksista sekä piittaamattomuudesta omasta ja muiden hengestä. Jos se kielii ajan hengestä, asiaan ei voi vaikuttaa normaaleilla liikenneturvaa lisäävillä keinoilla.
Kiikalan kuusi henkeä vaatineen onnettomuuden tutkinta on kesken. Onnettomuudesta on jo ehditty syyttää ykköstien huonoa kuntoa. Teiden taso on kuitenkin useimmiten vasta toissijainen syy. Jos tie on kehno, se pitää ottaa ajotavassa huomioon. Päävastuu turvallisuudesta kuuluu aina ratin ja vasemmanpuoleisen etuistuimen väliin eikä yhteiskunnalle.
paakirjoitus@kaleva.fi