"Tuntui samalta kuin olisi jäänyt olympialaisissa vaa´alle", Mikael Lindgren puuskahtaa.
Sen iskun painin päävalmentaja koki kaksitoista vuotta sitten Atlantan olympialaisissa. Se oli huippukuntoiselle painijalle ankara paikka.
Pekingin olympialaiset karahtivat Lindgreniltä karille jo ennen kisareissua: Päävalmentaja katsoo kisat kotisohvalta. Olympiamolskin äärellä oululaisvalmentajaa tuuraa Juha Lappalainen. Paikka on taas tiukka.
"Pistää sydäntä tosi vahvasti", Lindgren sanoo.
Painiliiton puheenjohtaja Yrjö Tuokko toteaa, ettei valmentajavalintaan liity sen suurempaa dramatiikkaa. Lappalainen on kisojen ainoan suomalaispainijan Jarkko Ala-Huikun henkilökohtainen valmentaja.
"Ei tässä päävalmentajaa tukisteta. Nyt vain katsottiin, että on järkevämpää lähettää matkaan painijan henkilökohtainen valmentaja, kun painijoita on vain yksi ainoa", Tuokko sanoo.
Lindgren ei ole loppuun saakka vakuuttunut puheenjohtajan sanoista. "Ei tämä kovin tyylikkäästi mennyt. Siellä on taustalla jotakin kummallista politikointia", Lindgren sanoo.
"Ymmärrän oikein hyvin, miltä Sari Multalasta tuntuu. Näissä molemmissa valinnoissa oli puolensa ja puolensa."
Pikapäätös
Painin valmentajavalinta päätettiin jo kesäkuun alussa heti viimeisen olympiakarsinnan jälkeen. Siitä saakka sairaslomalla ollut Lindgren on ehtinyt rauhoittua ja punnita asioita.
"Silloin pisti todella vihoiksi. Olihan se melkoinen shokki", Lindgren muistaa.
"Nyt tälle voi välillä jo vähän naureskella."
Koko touhussa päävalmentajaa eniten harmittaa tapa, jolla päätös syntyi. Lindgrenille valmentajavalinta kerrottiin ilmoitusluontoisena asiana. Sanansaattajana oli Olympiakomitean valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola.
"Meillä piti olla liiton valmennusvaliokunnan kokous perjantaina, mutta asia oli jo päätetty keskiviikkona. Olisin varmasti suostunut järjestelyyn, kun olisin kuullut perustelut ja saanut sanoa oman mielipiteeni. Näin tämä meni erittäin rumasti", Lindgren tuhisee.
Rajua arvostelua
Olympiavalinnoissa lopulliset päätökset tekee olympiakomitea. Taustalla on kuitenkin aina lajiliiton esitys - niin tässäkin. Päävalmentajan rannalle jättämisestä päätti käytännössä Painiliiton valmennusvaliokunta ja puheenjohtaja Tuokko.
Tuokko on ollut Lindgrenin työn kovaäänisin arvostelija tämän kolme ja puoli vuotta kestäneen pestin aikana. Edellisen kerran hän puhui asiasta isolla äänellä viime syksynä mitalittomien MM-kisojen jälkeen. Nyt sanakäänteet ovat diplomaattisen loivat, vaikka Suomen painijoukkue onkin historiallisen pieni.
"Ei sitä voi kaataa yksin päävalmentajan niskaan", Tuokko sanoo ja aloittaa pitkän jossittelunsa.
"Jos Myhillä (Marko Yli-Hannuksela) olisi kahdessa turnauksessa ollut parempi arpaonni... Jos Ville Käki olisi voittanut yhden ottelun enemmän... Jos Juha Ahokas ei olisi loukkaantunut. Meillä oli neljä olympiapaikkaa ihan hilkulla."
Jatko on auki
Mikael Lindgren otti Painiliiton päävalmentajan pestin vastaan vuoden 2004 Ateenan olympialaisten jälkeen. Hänen työsopimuksensa jatkuu tämän vuoden loppuun.
Puheenjohtaja Tuokko ei halua vielä ottaa kantaa Lindgrenin mahdollisuuksiin jatkaa työtään. Tilanne on auki myös Lindgrenin suunnalta.
"Välillä tuntuu, että tuohon laivaan en enää lähde. No... pitää katsoa asioita kisojen jälkeen syyskuussa", Lindgren sanoo.
Ala-Huikku painii olympiamolskilla tiistaina 13. elokuuta. Syvällä sielussa vellovista tunteistaan huolimatta Lindgren aikoo istua telkkarin äärellä peukut tukevasti pystyssä.
"Olen kaikesta huolimatta paini-ihminen henkeen ja vereen."