Päätylän Tähdellä on otsaharja kuin Jukolan Jussilla: pellavaisen karkea, suora ja komea. Yksivuotiaan tamman emännälle, pudasjärveläiselle Maija Puhakalle onkin moni käynyt hymyssä suin kehumassa Tähden suoranuottista harjasta. Hiuspehko kulkee suvussa.
"Tämän kanssa ei tule olemaan koskaan tylsää, on sillä niin mielenkiintoinen luonne", Puhakka kehuu, kun tamma kaukana kotoa vähän hämillään tuuppii turvallaan ja hirnahtelee vastauksia muille lajikumppaneille Räinän maatilan pihalla Kuivaniemen Hyryssä.
Päätylän Tähti on ensimmäisessä hevosnäyttelyssään, jossa sen suvut ja luvut tulevat kirjoihin ja kansiin. Räinän pihapiiri on Puhakallekin ensikokemus, intiimi ja mielenkiintoinen. Nyt 37. kertaa järjestettävä näyttely on harvinainen traditio, jossa hevosten ystävät saavat sekä silmänruokaa että ehtaa lihasoppaa rinnan alle. Ja kahvit vielä päälle. Maanantaina on syynättävänä kymmenen varsaa ja pari tammaa.
"Näyttelyt jatkuvat niin kauan kuin kykyä piisaa. On niin arvokas perinne", tuumii Martti Räinä, 79, itsekin luonnollisesti viimeisen päälle hevosmies.
Räinän pihamaallakin huomaa, että hevosmiesten rinki on alkanut ukottua. Mutta joukossa onhan joukossa toki nuorempiakin miehiä, mutta erityisesti nuoria naisia. Maija Puhakka on iästään, 27, huolimatta ehtinyt harrastaa hevosia jo pari vuosikymmentä. Omiakin hevosia hänellä on ollut kahden toista vuoden ajan.
"Ja suomenhevosia. Se on ainoa oikea hevonen. Siinä on sitä jotakin, eikä kahta samanlaista", Puhakka ylistää. Hänellä on tällä hetkellä neljä hevosta. Päätylän Tähden lisäksi näyttelyssä on arvioitavana sen sisko Päätylän Metku, kolmivuotias
tamma.
Puhakka yrittää kasvattaa hevosistaan ensisijassa ravureita. "Mutta jos ei tule ravihevosta, niin sitten hyvä ratsu." Päätylän Tähti syntyi keskosena ja jää pienikokoiseksi, joten se pääsee todennäköisesti näyttämään kykyjään ratsuna.
Keväällä ravikortin ajanut Puhakkakin on huomannut, että tasa-arvo jyllää myös hevosmaailmassa. Miesten piiri on pienenemässä ja yhä useammin radalla ohjaksia vetelee nainen. "Korttiakin oli ajamassa vain kourallinen miehiä naisiin nähden."
Näyttelylautakunnan puheenjohtaja, Suomen Hippoksen piiriagronomi Eero Perttunen kiittelee naisia, joiden ratsastusharrastus on ravien lisäksi pitänyt suomenhevosen elossa. "Nuoret naiset muodostavat nykyään pääasiakaskunnan", sanoo kaikki maan näyttelyt koluava Perttunen.
Suomenhevosella on ensi vuonna juhlat, se täyttää nimittäin täydet 100 vuotta. Monipuolisesta arjen uurastajasta on vuosikymmenien myötä tullut lähinnä juoksija ja ratsu, jotka ovatkin tänä päivänä suomenhevosen jalostuksen päälinjat. Lämminveriseen verrattuna suomenhevonen on hitaampi, mutta se on kasvattanut nopeuttaan etelän serkkuaan vauhdikkaammin.
"Juoksukykyjä lisättäessä on kuitenkin muistettava pitää huolta rakenteesta ja myös luonnetta on vahdittava, Perttunen opastaa jalostajia.