Ydinvoimala jakaa edelleen kuntalaisten mielipiteet niin Simossa kuin Pyhäjoella joko sen kannattajiin tai vastustajiin.
Asia kuitenkin kiinnostaa edelleen, koska Pyhäjoella maanantai-iltana Kalevan, Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-maaseututiedotushankkeen ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen järjestämään tilaisuuteen osallistui lähes 150 asiasta kiinnostunutta.
Tilaisuuden alustanut johtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta totesi illan otsikkoon vedoten, että maalla voi elää ydinvoimalan naapurissa, mutta elämä on erilaista kuin ennen. Työllisyys paranee, aluetalous kohenee, yritystoiminta vilkastuu, palvelujen kysyntä vilkastuu ja kuntaan tulee uusia kieliä ja kulttuuria.
Jo ennen eduskuntaan valintaansa kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk.) totesi, että jos Suomella olisi joku fiksumpi energiamuoto, niin toki sellaisia käytettäisiin Ydinjätteen loppusijoittamisessa järkevin ratkaisu on yksi ja yhteinen paikka. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Lyly Rajala (kok.) totesi jo luottamustoimensa puolesta haluavansa lisää työtä maakuntaan.
Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen muistutti ydinvoimahankkeen olevan yksittäiselle pienelle kunnalle mittaluokassaan valtavan, viiden-kuuden miljardin investoinnit tarkoittavat noin 30 000 henkilötyövuotta. Kiinteistö- ja kunnallisverot ovat todella huomattavat.
"Realistisesti ajateltuna kunnalle ei ole autuus eikä helvetti, jos ydinvoimalaa ei tule. Jokaisen paikkakunnan ihmiset itse ratkaisevat, miten kunnan käy", arvioi Soronen.
Pro Hanhikivi ry:n varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpää ei ole vakuuttunut ydinvoiman tarpeellisuudesta.
"Talousasiat ovat toki tärkeitä, mutta ydinvoimala ei ole Pyhäjoelle elämän ja kuoleman asia. Ihan hyvin pärjäämme ilman ydinvoimaakin.
Fennovoiman osakkaana oleva teollisuus pitää ydinvoimalaa suomalaisen puu- ja metalliteollisuuden kannalta elintärkeänä ratkaisuna. Ostojohtaja Risto Liisanantti Outokumpu Tornio Worksistä totesi, että kysymys on kilpailukyvystä, joka turvataan parhaiten rakentamalla ydinvoimala.
"Kunnanjohtajilla vilkkuvat euron kuvat silmissä. Lappi on omavarainen energian suhteen ja Lappi on brändi, jota ei edes isolla rahalla voi saada. Ydinvoima Lapin portissa vie sen brändin", muistutti puheenjohtaja Kyösti Posti Karsikon puolesta ry:stä.
Yleisökysymyksiä ahkerimmin tehnyt Pro Hanhikiven puheenjohtaja Helena Maijala totesi, että ydinvoimala ei ole realistinen, mutta nyt Pyhäjoella on jo neljättä vuotta ihmisten elämää pilattu asialla.
"Nyt alkaa jälleenrakennustyö, ja se on tuskainen", ennusti Maijala.
Raahelainen Reino Temmes muistutti, että sähköä ostetaan aina sieltä mistä se on halvinta. Kuviot muuttuvat lähes joka päivä, saatavuus ja hinta ovat erilaiset.
"Suomalaista puuta, suomalaisista metsistä ja suomalaisilta maanomistajilta on saasteeton vaihtoehto. Maaseudun kehittäminen olisi paljon parempi ratkaisu kuin rakentaa ydinvoimaa", totesi Samuli Ketola Pyhäjoelta.