Kunnallishallinnossa on tultu varovaisiksi jääviyskysymyksissä. Oulun kaupungin hallintolakimies Jukka Lampén kertoo, että lakimiehet saavat yhä enemmän tiedusteluja, onko valtuutettu tai hallituksen jäsen jäävi asiaa ratkaisemaan.
Ihmiset puolestaan supisevat päättäjien erilaisista yhteyksistä yritysmaailmaan. Puhutaan jopa moraalittomuudesta.
"Ei varmaankaan olisi huono juttu, jos jääviyskysymyksiin tulisi entistä selkeämmät säännöt. On tilanteita, joissa toinen edustaja jäävää itsensä ja toinen ei", Jukka Lampén kertoo. Hän kannattaa avoimuutta luottamushenkilöiden kytköksiin. Kun sidonnaisuudet olisivat kaikkien nähtävissä, myös lakimiehen rooli helpottuisi: hän voisi tarvittaessa vinkata, että nyt olisi syytä siirtyy toiseen huoneeseen tämän asian ratkaisun ajaksi.
"Itse pitää tajuta"
Oulun kaupunginvaltuustossa istuva ylikiiminkiläinen Antti Huttu-Hiltunen (kesk.) ei näe ongelmaksi sitä, että hän istuu sekä Osuuskauppa Arinan edustajistossa että hallintoneuvostossa.
"Minulla on pitkä kokemus luottamustehtävistä ja olen myös saanut koulutusta jääviyskysymyksiin", Huttu-Hiltunen sanoo. Hallintoneuvoston luottamuspaikasta saa Huttu-Hiltusen mukaan olla tarkempi kuin edustajiston.
"On jäävättävä itsensä useammin. Hallintoneuvostossa pääsee osuustoimintaliikkeessä syvemmälle päätöksentekoon. Toisaalta tehtävää voi hyödyntää muissa luottamustehtävissä hyvin: saa luotua itselleen verkostoa monenlaisista ihmisistä."
Osuuskauppa Arinan luottamustehtävistä saa kokouspalkkioiden lisäksi muuta etua. Antti Huttu-Hiltunen ei tarkkaan muista, kuinka suuret edut ovat, mutta kysymys on lisäalennuksista. HOK-Elannossa luottamushenkilöt on rinnastettu Suomen Pienyrittäjien mukaan henkilökuntaan eli edut ovat pitkällä tähtäimellä merkittävät usean prosentin alennuksineen.
Huttu-Hiltusen mukaan Arinan lisäalennus tulee bonuskorttia näyttämällä.
Joensuun yliopiston dekaanin, rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan esteellisyyden kannalta sillä on merkitystä, missä tehtävässä on kunnallishallinnossa ja yritysten luottamustehtävissä.
"Kaikista riskaabelein on toimia kunnanhallituksessa ja yrityksen hallintoneuvostossa. Esteellisyyssääntöjä varmasti tulee eteen, mutta ei niitä rikosoikeuden keinoin pidä lähteä ratkomaan", Tolvanen huomauttaa.
Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen istuu oikeusministeriön yhteistyöryhmässä, joka on Euroopan neuvoston korruptionvastaisen työn, Grecon, yhdyselin Suomessa.
"Tietääkseni on ensimmäinen kerta, että selvityspyyntö lähetetään Grecon suuntaan. Asia on siinä mielessä ongelmallinen, että Greco ei ole valituksia käsittelevä instanssi. Suomessa Greco on suorittanut maatarkastuksia 2--3 kertaa, viimeisin 2007, jolloin erityisesti poliittista vaalirahoitusta käytiin lävitse", Mäkinen toteaa Suomen Pienyrittäjien lähettämästä selvityspyynnöstä.
Korruptioasiat tulivat tuolloin Grecon tarkastuksessa esille, mutta nyt esille nousseeseen tapaukseen ei tuolloin puututtu.
"Sidonnaisuuksista pitäisi avoimesti kertoa kunnallishallinnossa. Pitäisi olla joku julkinen rekisteri, minne kansaa edustavien luottamushenkilöiden sidonnaisuudet päivittyisivät. Silloin vältyttäisiin yllätyksiltä ja kyräilyltä", Mäkinen painottaa.