Päättäjät arvostavat Oulun teknologiatoimintaa, liikenteellistä sijaintia ja yhteyksiä, elinkeinotoiminnan kehittämistä, kunnan kehittämisaktiivisuutta ja keskuksen kaupallisia palveluita. Tämä tulee esiin Taloustutkimuksen maanantaina julkaisemassa kyselyssä.
"Oulun kohdalla nämä asiat on koettu todella hyvinä, eli yli 80 prosenttia vastaajista on merkinnyt plussan näiden kohdalle. Oulun osalta kaikki on hyvin, joten paljon kehitettävää ei ole. Ja teknologiatoiminnasta Oulu on aina saanut hyvät arvosanat", perustelee markkinatutkija Lotta Engdahl Taloustutkimuksesta.
Internetkyselyn vastaajina oli julkisen sektorin päättäjiä, tiedotusvälineiden edustajia, kauppakamarien hallitusjäseniä, Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen ja paikallisyhdistysten puheenjohtajia sekä pankkien ja vakuutusyhtiöiden johtohenkilöitä.
Hieman huonompana päättäjät näkevät Oulussa kuntayhteistyön tuloksellisuuden ja kunnallistalouden tilan.
Seutuyhteistyössä parantamisen varaa
Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.) pitää vahvuuksia oikean suuntaisina.
"Juuri näitä olemme halunneet kehittää. Toisaalta elinkeinopuolen korostuminen yllättää myönteisesti siksi, että kun it-alalla on ollut hieman rykimistä, niin on yritetty löytää muita kivijalkoja."
Toisaalta kuntayhteistyön heikompaa sijoitusta Pikkarainen ei heti niele.
"Se on kaksipiippuinen juttu, sillä nytkin istutaan ylikiiminkiläisten kanssa ja puhutaan mitä suurimmassa määrin seudullisesta yhteistyöstä. Toki seutukuntien välillä on kritisoimisen aihetta, ja niin paljon ei ole saatu aikaan kuin ehkä olisi voitu", Pikkarainen myöntää.
Hän myös muistuttaa, että Oulun seudulla on saatu valmiiksi Suomen ensimmäinen koko seutua kattava yleiskaava.
"Se ohjaa kuntarakennetta, liikennettä, elinkeinojen ja kaupan sijoittumista. Myös ympäristöterveydenhuolto on saatu yksiin kansiin", Pikkarainen listaa.
Pienten kärjessä Kuusamo ja Sotkamo
Taloustutkimuksen tutkimukseen vastasi 1 134 päättäjää. Arvostelut tehtiin lääneittäin siten, että omaa kuntaa ei saanut arvioida. Jos kuntaa arvosteli yli 15 henkilöä, se otettiin tutkimukseen mukaan. Isoissa kaupungeissa vastaajia oli 100-169.
Päättäjiltä pyydettiin kokonaisnäkemyksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kuntien julkiseen kuvaan ja millä tavalla eri imagotekijät eroavat kuntien ja kaupunkien välillä. Vastaajat antoivat vastauksena arvosanan 4-10.
Kokonaisvaikutelman lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, miten kunnat ovat pärjänneet esimerkiksi elinkeinoelämän kehittämisen, kunnallistekniikan, keskusten palveluiden, talouden, vapaa-ajan ja liikenteellisen yhteyksien hoitamisen suhteen.
Oulu sai kyselyssä arvosanakseen 8,32, Tampere 8,25 ja Jyväskylä 8,14. Seuraavina olivat Kuopio, Helsinki, Lappeenranta ja Joensuu. Vantaa jäi viime vuoden tavoin selvästi joukon viimeiseksi. Ero toiseksi viimeiseksi sijoittuneeseen Lahteenkin oli selvä. Mukana oli yhteensä 221 kuntaa.
Pienemmissä, 20 000-50 000 asukkaan kunnissa parhaan arvosanan sai Salo. Seuraavina tulivat Nurmijärvi, Hämeenlinna ja Tuusula. Viime vuonna kärjessä olivat Salo ja Kaarina.
Alle 20 000 asukkaan kunnista kärkeen nousivat Kuusamo, Sotkamo ja Naantali. Viime vuonna parhaiten sijoittuivat Sotkamo ja Muurame.