Kaupungin päättäjät pääsevät arvioimaan kunnallisen demokratian toimivuutta kyselytutkimuksessa, jonka kohderyhmänä ovat kaikki Oulun kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet sekä lauta- ja johtokuntien jäsenet ja kyseisten toimielinten esittelevät viranhaltijat. Kyselyn saa noin 230 keskeistä kunnallista oululaisvaikuttajaa.
Oulun kaupungin tietohuoltopäällikkö Timo Mäkitalo sanoo perjantaina postitettua kyselyä kaupungin strategian mukaiseksi, sillä juuri strategiassa on päätetty selvittää poliittisen koneiston toimivuus. Toimielinten varajäsenille kyselylomaketta ei lähetetä.
Poliittinen kerma voi vastata kyselyyn joko perinteisen A4-kaavakkeen avulla tai suoraan netissä, jossa kysely on päättäjien löydettävissä lokakuun alkupäiviin.
Oulussa ei ole tehty aiemmin vastaavaa kyselyä, mutta se noudattaa Mäkitalon mukaan pitkälti Suomen Kuntaliiton 1997 tekemän kyselyn kaavaa. "Kysely on väritetty oululaisittain ja se on tarkoitus toistaa vähintäänkin valtuustokausittain. Kyselyyn vastataan anonyymisti, siitä tehdään kooste, joka esitellään valtuustolle vielä tämän vuoden aikana."
Ilmapiiri puntariin
Kysely koostuu 24 kysymyksestä, joista kymmenen selvittelee vastaajan taustoja kuten puoluekantaa, muita taustajärjestöjä, koulutusta ja sukupuolta sekä ikää.
Loput kysymyksistä paneutuvat sitten päätöksentekoon. Päättäjiä pyydetään arvioimaan "yleistä ilmapiiriä eri osapuolten välillä Oulun asioiden hoidossa" asteikolla "hyvin ristiriitainen - hyvin yhteistyöhakuinen". Arvioinnin kohteeksi asetetaan muun muassa luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden suhde sekä luottamuselinten ja hallinnon suhde yleensä.
Vastaajat joutuvat miettimään monien tehtäviensä merkitystä asteikolla "ei tärkeä - hyvin tärkeä". Tärkeysasetetta haetaan muun muassa kaupunkilaisten kanssa pidettävään yhteydenpitoon, Oulun edustamiseen, seudulliseen yhteistyöhön ja elinkeinoelämään. Tärkeyttä kysytään 15:stä eri asiasta.
Tarkastelun kohteeksi joutuvat kyselyssä myös ryhmien puheenjohtajapalaverien tärkeys ja ryhmien väliset neuvottelut sekä tutustumismatkat. Päättäjien odotetaan paljastavan, kuinka usein heillä on yhteyksiä eri etujärjestöihin kuten omaan puolueeseen, muihin puolueisiin, eri hallinnonaloihin ja asukkaisiin sekä tiedotusvälineisiin.
Toisaalta päättäjiltä tiedustellaan, miten eri tahot yrittävät vaikuttaa heihin ja miten ne ovat onnistuneet yrityksissään. Yhteyksien ottajiksi päättäjien suuntaan on listattu muun muassa eläkeläis-, uskonnollis- ja vapaaehtoisjärjestöt, alueelliset yhdistykset, elinkeinoelämä ja tiedotusvälineet.
Päättäjiltä kysytään lisäksi, mitä vaikutuskanavia he ovat käyttäneet. Ovatko he nostaneet julkista keskustelua, käyneet epävirallisia neuvotteluja, keränneet nimilistoja vai tehneet virallisia aloitteita?
Koville kyselyssä pannaan ylin luottamusjohto. Vastaajat pääsevät arvioimaan, onko se jarruttava vai aloitteellinen, poukkoileva vai ohjelmallinen. Samaa kysytään myös ylimmästä viranhaltijajohdosta, joten vertailujen tekeminen on kyselyn jälkeen otollista.
Vastaajat pääsevät arvioimaan, olisiko pormestarimalli sittenkin parempi tapa johtaa Oulua kuin nykyinen kaupunginjohtajavetoisuus. Vai tarvittaisiinko Oululle peräti toimitusjohtaja?
Oulun seudun kannalta mielenkiintoinen kysymys koskee seudullisia yhteistyömalleja. Saavatko kuntaliitokset kannatusta?
Oululaispoliitikot joutuvat myös arvioimaan, missä kaappi seisoo. Kenellä on valtaa liikaa tai liian vähän - kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella, lautakunnilla, kaupunginjohtajilla, virastopäälliköillä vai esimiehillä?