Päät­tä­jä­ky­se­lyn tulos: Ou­lu­lais­ten ja kau­pun­gin päät­tä­jien yh­teis­työs­sä on roi­mas­ti pa­ran­ta­mi­sen varaa

Oululaiset kuntapäättäjät arvioivat luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen luottamuksen paremmaksi kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Oulun kuntapäättäjien mukaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen luottamus on parempi kuin muissa kaupungeissa.
Oulun kuntapäättäjien mukaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen luottamus on parempi kuin muissa kaupungeissa.
Kuva: Pekka Peura

Oululaiset kuntapäättäjät arvioivat luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen luottamuksen paremmaksi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Sitä vastoin luottamus kuntalaisten ja luottamushenkilöiden kesken sekä puolueryhmien välillä arvioitiin huonommaksi.

Tämä selviää Kuntaliiton vuosina 2014–2015 teettämän ARTTU2-tutkimuksen päättäjäkyselystä.

73 prosenttia Oulun luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista arvioi heidän keskinäisen ilmapiirinsä yhteistyöhaluiseksi. Sitä vastoin vain 32 prosenttia kuntapäättäjistä arvioi ilmapiirin olevan yhteistyöhakuinen kuntalaisten ja päättäjien kesken.

Vain neljännes oululaisista kuntalaisista ilmoitti luottavansa kaupungin poliittisiin päättäjiin. Tulos on samaa luokkaa kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Puolueiden välistä ilmapiiriä piti hyvänä vain 27 prosenttia oululaisista. Käsitys oli parempi muissa suurissa kaupungeissa.

Tutkimuksessa myös selvitettiin päätöksentekoilmapiiri-indeksiluvut eri kunnista. Oulun luvuksi saatiin 3,24, joka oli alhaisempi kuin kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa kunnissa keskimäärin.

Tutkimuksen mukaan toimintaympäristötekijät vaikuttivat vähän ilmapiiriin. 2000-luvulla tapahtuneet kuntaliitokset näyttivät olevan yhteydessä huonontuneeseen ilmapiiriin. Sen perusteella voidaan arvioida, että kuntaliitos on iso muutos, joka vaikuttaa pitkään eri toimijoiden välisiin suhteisiin.

Tutkimuksen mukaan hyvät arviot päätöksenteossa eivät riipu kunnan koosta tai sijainnista. Menestystä saavuttivat niin pääkaupunkiseudun kasvukunnat kuin syrjäiset pienet kunnat.

Merkittävin tekijä oli kunnan toimintakulttuuri, kuten valmisteluprosessien avoimuus, toimivuus ja henkilöiden kokemukset osallisuudesta päätöksentekoon.

Ilmoita asiavirheestä