Inarin Nellimistä Norjan Paatsjoelle suunniteltuun tieyhteyteen tarvitaan myös venäläisten lausunto. Paatsjoella asuva Olav Beddari sanoo, että tieto tästä tuli kyläläisille yllätyksenä.
"Meille kerrottiin, että rajaseudulle rakennettavasta tiestä pitää hankkia lausunto myös naapurimaasta. Tämä tarkoittaa sitä, että Venäjän pitää hyväksyä Suomesta Paatsjoelle suunniteltu tiehanke", hän kertoo.
Suomen Tielaitoksen raportti Paatsjoen tiestä valmistui puolitoista vuotta sitten. Norjalaisten tekemä tien vaikutusselvitys piti valmistua viime vuoden loppuun mennessä.
"Norjassa tiehanketta on selvitetty Finnmarkin pääkaupungissa Vesisaaressa, mutta meille raporttia ei vielä ole esitelty. Tietojeni mukaan sitä ei myöskään ole lähetetty lausunnolle Venäjälle. Hankkeen eteneminen odottaa sitä", Beddari sanoo.
Eläkkeellä oleva rehtori Olav Beddari kiittelee kotikuntansa Etelä-Varangin ja varsinkin Inarin kunnan nopeutta ja aktiivisuutta asiassa.
"Pelkään, että Norjan ylemmät viranomaiset ovat asettelemassa kapuloita rattaisiin. Kuntien puolesta hanke on selvä, mutta ministeriössä sitä ei ole käsitelty. Myöskään rahoitusta ei vielä ole selvitetty. Jos tie päätetään rakentaa, oletan rahaa kuitenkin löytyvän", hän sanoo.
Beddari on ajanut hanketta ainakin kolmekymmentä vuotta, mutta itse tieasia on vielä vanhempi.
Ennen sotia yhteydet Suomeen olivat vilkkaat, kun Paatsjoki oli maiden välinen rajajoki. Beddari uskoo, että hyvät kontaktit Suomeen loivat koko Paatsjoen laakson asutuksen, kun ihmiset saivat liikkua vapaasti rajan yli Suomen puolelle.
Kun Suomi menetti sodassa Petsamon, yhteydet Suomeen katkesivat. Paatsjoen laakso jäi pussinperälle, josta ei päässyt kuin yhteen suuntaan.
Sodan jälkeen norjalaiset halusivat tien Paatsjoen rantaa pitkin Suomeen. Maassa tarvittiin paljon rakennustarvikkeita, joita uskottiin saatavan Suomesta. "Toisin kuitenkin kävi, sillä uutta tietä ei haluttu rakentaa", hän sanoo.
Syy valtiovallan haluttomuuteen selvisi Beddarille myöhemmin. "Norjan valvontapoliisi ja sotilasviranomaiset vastustivat tietä kiivaasti vielä 1960- ja 1970-luvuilla. Viranomaisten mielestä oli parempi, että tie päättyy Paatsjoella umpikujaan. Taustalla kummitteli ajatus, että vapaampi liikenne tekisi entistä vaikeammaksi vahvistaa jokilaakson suomalaisperäisen väestön norjalaisuutta", Beddari sanoo.
Suunnitellun tien pituus Nellimin kylästä Norjan rajalle on noin 30 kilometriä. Norjan puolelle tietä pitää rakentaa 24 kilometriä.
Tieyhteydellä arvioidaan olevan merkitystä matkailun lisäksi myös kaupalle ja teollisuudelle, sillä matka Inarista Jäämerelle lyhenisi huomattavasti.
Suomalaisille tie maksaisi noin 7 miljoonaa euroa ja norjalaisille noin 6 miljoonaa euroa. Mikäli hanke toteutuu, rahoitukseen uskotaan tarvittavan myös EU:n rahaa.