Samaan aikaan kun keskustalaisen hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen asettama kuntajakoselvittäjä Pekka Myllyniemi hioi Pelkosenniemen johtoeliitin kanssa kuntaselvityksen työsuunnitelmaa kunnantalossa, pelkosenniemeläisen baarin miesporukassa kävi kuhina.
Puolenkymmentä urosta, nuorista keski-ikäisiin, kuuluvat siihen ryhmään, jolle vähän reilun tuhannen asukkaan kunnan itsenäisyys menee kaiken edelle.
He eivät pidä siitä, että "joku ulkopuolinen tulee määräämään ja päättämään, että meidän tulee liittyä persaukiseen Kemijärveen."
Joku ulkopuolinen on kuntaselvittäjä Pekka Myllyniemi, kokenut virkamies ja monissa liemissä keitetty. Kunnan itsenäisyyttä varjelevat päättäjät eivät olisi halunneet selvityttää enää yhtään mitään ja pitivät Myllyniemeä puolueellisena.
Kunnan vastustuksen Myllyniemi ei omien sanojensa mukaan anna vaikuttaa työhönsä millään tavalla.
Selvittäjän edellä
kiiri maine
Myllyniemeä vastustettiin siksi, että Itä-Lapin perukoille oli kiirinyt tieto, että hän on kaikissa seitsemässä aikaisemmin tekemässään kuntajakoselvityksessä esittänyt kuntaliitosta.
Vankkaan vastustusrintamaan asettuneita ehkä helpottanee tieto, että kuntaliitos ei ole toteutunut tai että se on toteutunut vain osittain kolmessa tapauksessa. Sitä paitsi kuntaselvittäjä lupaa, että päätösvalta asiassa on loppujen lopuksi Pelkosenniemen valtuustolla.
Torstaina Kemijärven johdon ja perjantaina Pelkosenniemen johdon kanssa työsuunnitelmaa laatinut kuntaselvittäjä ei vielä perjantaina osannut sanoa, miten vaikeaksi tehtävä muodostuu.
Kaikki mahdolliset faktat haetaan esille, ja lisäksi järjestetään kuntalaisille avoimia tilaisuuksia. Kaikki tämä tapahtuu ennen kuin Myllyniemi tekee esityksensä.
Myllyniemi on varovainen, eikä hän lähde edes arvailemaan helmikuun loppuun mennessä tekemäänsä ehdotusta.
Hän muistuttaa, ettei toistaiseksi ole lakia, jolla kunnat voitaisiin liittää pakolla yhteen. Hallituksen poliittisiin päätöksiin hän ei myöskään halua ottaa kantaa.
Vastustuksella
pitkä historia
Muuallakin on ollut kuntaliitoksen vastustusta, mutta Myllyniemen mukaan Pelkosenniemi poikkeaa siinä, että sillä on vastustamisessa pitkä historia. Itä-Lapissa olosuhteet ovat myös taloudellisesti vaikeat verrattuna moneen muuhun paikkaan.
Vaikuttavatko kuntaliitoksissa tunteet vai järki vaiko molemmat?
"Etukäteen on vaikea sanoa, miten on tässä tapauksessa. Useasti on käynyt niin, että tunteilla on suuri merkitys, enkä ole pitänyt sitä pahana. Tulee kuitenkin ottaa huomioon sekä tunne että järki, mutta niiden erotteleminen toisistaan on vaikeaa."
Pelkosenniemellä on valtuutettu Tapio Uusitalon (kesk.) mielestä jankattu kunnan kohtalosta niin pitkään, että siinä on tultava vihdoin päätepisteeseen. Kuntaliitosta Kemijärven kanssa ehdottomasti puoltava Uusitalo sanoo, että kaikki energia menee asian vatvomiseen.
Ellei kuntaliitos onnistu muuten, Uusitalo on valmis jopa pakkoliitokseen.
Itsenäisyyden puolustajat luottavat siihen, että kaavoittamalla Pyhätunturiin huomattavasti rakennusoikeutta tornihotelleille ja pienelle kaupungille kunta säilyisi itsenäisenä. Uusitalon mielestä suunnitelmat eivät ole uskottavia.