Kaupunginvaltuusto ei tehnyt vielä maanantaina periaateratkaisuja Oulun ydinkeskustan alle suunniteltujen kalliotilojen rakentamisesta. Asia jäi kaupunginvaltuustossa pöydälle kuukaudeksi ja tulee seuraavan kerran esille 14. lokakuuta pidettävässä kokouksessa.
Kaupunginvaltuustossa pöydällepanoa kannatti 16 valtuutettua, joista yhdeksän oli vasemmistoliiton, viisi vihreiden ja kaksi kokoomuksen edustajaa. Muut valtuutetut olivat asian käsittelyn jatkamisen kannalla, mutta asian jättämiseen pöydälle kuukaudeksi riittää 15 valtuutetun tahto.
Kokouksessa olivat läsnä myös puolustusvoimien asiantuntijat kenraalimajuri Heikki Tilanderin johdolla. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jorma Yypänaho (kok.) rustasi erikoisvieraiden takia kokouksen asialistan järjestystä nostamalla kalliotilat aivan kokouksen kärkeen. Listan mukaan kalliotilat piti tulla eteen 11. asiana.
Kalliotilaratkaisun kuukaudella lykkäämiseen johtaneen esityksen teki vasemmistoliiton RaimoJärvenpää. Järvenpään esitystä kannatti Mikko Viitanen (vas.). Järvenpää perusteli kuukauden lisäaikaa sillä, että asia vaatii päättäjiltä lisää syventymistä sen laajuuden ja kalleuden vuoksi. Järvenpää ilmoitti periaatteessa suhtautuvansa kalliotilojen rakentamiseen myönteisesti, mutta hän kysyi, pitäisikö kaupunginvaltuuston päättää jo periaateratkaisua tehtäessä sisäänmenoramppien paikoista.
Kannatetun pöydällepanoesityksen jälkeen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.) pyysi kymmenen minuutin neuvottelutaukoa, jonka aikana ei kuitenkaan mitään kalliotiloja jouduttavaa ratkaisua löytynyt.
Toisaalta pöydällepanon aikanakaan ei asiaan liittyen tapahdu uutta valmistelua. Voimassa on edelleen kaupunginhallituksen esitys, että kalliotilojen eli tuhannen auton kallioparkin ja erilaisten johtokeskusten suunnittelun jatkamisesta tehdään periaatepäätös, jotta kalliotilojen rakentamiseen liittyvät sopimukset ja asemakaavamuutokset voidaan valmistella.
Geneven sopimus tulkittavana
Keskustelun kalliotiloista kaupunginvaltuustossa aloitti valtuutettu Jouko Arranto (kok.), joka piti kallioparkkia erinomaisena, samoin sinne suunniteltuja johtokeskuksia, mutta yhdessä siviiliaikaa ja sotilaita palvelevat johtokeskukset eivät sitten olleetkaan niin hyvä asia.
Arranto toi esiin vastaavan Espoossa keväällä käydyn keskustelun, jossa Helsingin sotilasläänille ollaan rakentamassa kallioesikuntaa Espoon Lintuvaaraan.
Arranto siteerasi laajasti pääesikunnan oikeudellisen osaston asessorin Teemu Penttilän lausuntoa. Hän luki kohtia, kuinka siviiliasutuksen keskuuteen ei voi sijoittaa sotilaallisia kohteita. Arrannon johtotulema oli, että Espoossa kaupunginvaltuusto on palauttanut johtokeskusasian tämän vuoksi uudelleen valmisteltavaksi.
Harmi vain Arrannon kannalta, että Tilanderin joukkoihin kuului sotilaslakimies Katja Puikko, joka luki kyseisen Penttilän lausunnon viimeisenkin kappaleen kaupunginvaltuustolle. Kaikkien Arrannon julkituomien esteiden jälkeen Geneven sopimus 1949 eivätkä sen lisäpöytäkirjat 1977 kuitenkaan estä johtokeskuksen sijoittamista kyseiselle Lintuvaaran alueelle, jos johtokeskuksen sijoittamiseen on perustellut syyt ja siviiliväestön turvallisuudesta huolehditaan.
Puikon tulkinta oli näin ollen, ettei johtokeskuksen sijoittamiseen Oulun kalliotiloihin ole kansainvälisten humanitääristen sopimusten mukaisia esteitä. Samanlaisen lausunnon ovat antaneet puolustusministeriö, sisäasiainministeriön pelastusosasto sekä pääesikunnan oikeudellinen osasto, Puikko painotti.
Valtuutettu Reijo Sallinen (kok.) uskalsikin epäillä, että "Arrannolla on ehkäpä takana omanvoitonpyynti, kun hän käyttää asiaa pelinappulana tulevissa neuvotteluissa". Sallisen mielestä asiassa olisi pitänyt mennä eteenpäin.
Arranto on keskusta-alueen merkittäviä kiinteistönomistajia esimerkiksi City-tavaratalossa.
Parkkia rahoitetaan myymällä kortteleita
Kaupungininsinööri Matti Räinä kertoi kaupunginvaltuutetuille jo aiemmin päivällä kalliotilojen rahoitussuunnitelmista. Tuhannen auton pysäköintiluolan lisäksi uusia parkkitaloja on Oulussa mahdollista toteuttaa Autotorin (noin 200 paikkaa), Autonummen (noin 300 paikkaa) ja Autotullin (noin 200 paikkaa) kortteleihin myymällä kyseisten korttelien rakennusoikeus yhteensä noin 8,5 miljoonalla eurolla ja edellyttäen samalla, että korttelien ostajat toteuttavat kyseisen suuruiset pysäköintijärjestelyt rakentamiensa talojen kellareihin.
Kallioparkin kustannukset ovat noin 25 miljoonaa euroa. Siviilijohtokeskuksille hintaa tulee 17 miljoonaa euroa ja puolustusvoimat eivät rahasta puhu.
Kaupunki on saamassa vanhoista pysäköintisopimuksista 6,3 miljoonaa euroa, josta 2,1 miljoonaa lankeaa suoraan kaupungin omien velvoitteiden täyttämiseen. Näin muiden yhteistyökumppaneiden velvoitteiden arvo on 4,2 miljoonaa euroa. Lisäksi on laskettu uusia pysäköintivelvoitteita kertyvän kallioparkkiin 15,8 miljoona euron arvosta.
Räinän mukaan kallioparkkiin saa autopaikkoja edullisemmin kuin sai esimerkiksi Stockmannin kohdalle Torikadun alle, jossa autopaikalle tuli hintaa 30 000 euroa, kun kallioparkin hinta on 25 000 euroa.