Korkein oikeus (KKO) antoi tiistaina päätöksen, että Aleksi ja Jaakko Rogers on palautettava isälleen John Rogersille Yhdysvaltoihin. KKO kumosi Itä-Suomen hovioikeuden marraskuun lopussa tekemän päätöksen, jossa pojat määrättiin äidilleen Outi Koskelle.
Toisin kuin hovioikeus, KKO katsoi, että poikien vastustus ei estä heidän palauttamistaan.
KKO:n kanta oli siis sama kuin sen elokuussa antamassa päätöksessä. Tuolloin KKO määräsi, että pojat on palautettava USA:han, jonne Koski oli luvattomasti jättänyt heidät palauttamatta kesällä 2003. Elokuussa KKO katsoi, että poikien vastustusta ei tarvitse ottaa huomioon, sillä he eivät ole riittävän kehittyneitä.
Tiistaisen päätöksen mukaan olosuhteet eivät ole niin muuttuneet, että poikien vastustuksen merkitystä tulisi arvioida toisin kuin elokuussa.
"Lapset ovat eläneet poikkeuksellisissa olosuhteissa varsin pitkään, heitä on piiloteltu täytäntöönpanon välttämiseksi ja siirretty paikasta toiseen sekä saatettu näkyvästi julkisuuteen. Nämä seikat eivät ole voineet olla vaikuttamatta lasten käsityksiin palauttamisesta ja sen merkityksestä. KKO katsoo, että näissä olosuhteissa lasten omaehtoinen ja aito mielipide ei ole luotettavasti selvitettävissä", päätöksessä todetaan.
KKO antoi päätöksensä äänin 4-1. Oikeusneuvos Lauri Lehtimajan mielestä KKO:n olisi pitänyt kuulla poikia henkilökohtaisesti. Hän perusteli kantaansa muun muassa sillä, ettei Koski ole voinut vaikuttaa poikien mielipiteisiin Ristijärvellä lokakuun lopussa tapahtuneen noudon jälkeen.
"Toisin kuin KKO:n enemmistö, en näe aihetta epäillä, ettei lasten aito mielipide olisi selvitettävissä. Eri asia on, onko heidän mahdollinen vastustuksensa lopulta sen sisältöistä, että sille voidaan lain mukaan antaa merkitystä palauttamismääräyksen täytäntöönpanon esteenä. Tätä koskeva epävarmuus ei saa kuitenkaan muodostua esteeksi lasten oikeudelle tulla kuulluksi heitä itseään koskevassa asiassa."
Itä-Suomen hovioikeuden toimittama lasten kuuleminen keskittyi Lehtimajan mielestä epäolennaisiin kysymyksiin.
Äänestystulokseen vedoten Lehtimaja kuitenkin taipui ratkaisemaan asian kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Hän päätyi lopputuloksessaan enemmistön kannalle.
Lehtimajan lisäksi asian ratkaisivat oikeusneuvokset Gustaf Möller, Kati Hidén, Mikael Krogerus ja Mikko Könkkölä.