Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) asettama selvitysmies, maaherra, filosofian tohtori Eino Siuruainen on saanut valmiiksi arvionsa Suomen valtion teknologiarahoituksen hyödyntämisestä.
Selvitysmiehenä maaherra Siuruainen täytti odotukset. Koska tavoitteena on tehostaa valtion tutkimus- ja kehityspanostuksien vaikuttavuutta edistyneimpien kaupunkikeskusten ulkopuolelle, hän on tehnyt toivotusti useita tähän tähtääviä esityksiä.
Tekesin aluekeskus Ouluun
Merkityksellinen on myös selvitysmiehen esitys Valtion teknillistä tutkimuskeskusta, VTT:tä säätelevän lain muuttamiseksi.
Esitykset tähtäävät päätöksenteon siirtämiseen ja sen myös Tekesin ja VTT:n alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen eri puolilla maata.
Erityisesti Tekesin pääkaupunkiin keskittyneen päätöksenteon hajauttamiselta Siuruainen odottaa paljon.
Esitystään hän perustelee juuri sillä, että hajauttamalla Tekesin toiminnan positiivisia vaikutuksia voidaan valuttaa myös vahvojen kaupunkikeskusten ja alueiden ulkopuolella toimivaan innovatiiviseen ja osaamiseen perustuvaan liiketoimintaan.
Siuruainen painottaakin uutta toimintakulttuuria, jossa Tekes, TE-keskukset, seudulliset kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset ja alueelliset osaamiskeskukset toimivat saumattomasti yhteen.
Selvitysmies sanoo havainneensa, ettei kuntien elinkeinotoimi sen paremmin kuin TE-keskusten viranomaistoimintakaan pysty nykyisellään aktivoimaan riittävästi maaseudun yrittäjiä.
Tehtäväkenttä on haastava myös siksi, sillä Suomessa aluekehittämistehtävät on siirretty kuntien ja maakuntien vastuulle, jolloin EU:n ja kansallista kehittämisrahoista päättää oma byrokratiansa.
Luottamuselimet kaukana innovaatioista
Selvitysmies on havainnut, että mitä korkeammasta asiaosaamisesta kulloinkin on kysymys, sen kauemmaksi innovaatioympäristön rakentaminen näyttää siirtyvän luottamuselinpohjaisista organisaatioista.
Tehtäväänsä huolellisesti paneutunut maaherra Eino Siuruainen kertoo vakuuttuneensa siitä, että Suomen nousu tieto- ja teknologiaintensiivisten maiden kärkikaartiin on perimmältään nojannut toimivaan koulu- ja opetusjärjestelmään.
Vastuun maassa tarvittavien uusien kehitysaaltojen onnistuneesta toteutumisesta hän osoittaa samaan suuntaan, ja lastaa sen erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen harteille.
Lisää matematiikan ja luonnontieteiden opetusta ja sekä yrittäjyyskasvatusta nykyisiin koulutusjärjestelmiin, niin ainakaan työvoimahallinnon sisään ei tarvitse rakentaa uutta koulutusmaailmaan, hän viestittää.