Euroopan parlamentti on mukana säätämässä lakeja ja asetuksia, jotka vaikuttavat suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Ennen valmistumistaan laki voi käydä läpi monimutkaiset vaiheet, mitä voi kuvailla pingispeliksi parlamentin ja EU:n ministerineuvoston kesken.
Euroopan komissio tekee ensiksi ehdotuksen laista, ja sitä aletaan käsitellä yhtäaikaa sekä parlamentissa että ministerineuvostossa. Parlamentissa ehdotusta työstetään siinä valiokunnassa, jonka toimialaan se kuuluu. Valiokunta tekee laista parlamentin täysistunnolle mietinnön. Myös parlamentin poliittiset ryhmät käsittelevät asiaa ja muodostavat kantansa.
"Parlamentin kanta muodostuu valiokuntatyöskentelystä ja valiokunnassa toimivien poliittisten valiokuntaryhmien työskentelystä. Toimintaa ohjaa esittelijä, yksi europarlamentaarikko, jota myös kutsutaan raportööriksi tai raportoijaksi", Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen selventää.
Esittelijä tekee mietintöluonnoksen, josta valiokunnassa äänestetään. Sen tuloksena mietintö esitellään täysistunnolle. Samaan aikaan, kun valiokunta tekee mietintöluonnosta, se käy neuvotteluja ministerineuvoston kanssa. Neuvostossa on työryhmiä, jotka koostuvat jäsenmaiden ministeriöiden korkeista virkamiehistä, suurlähettiläistä tai ministereistä. Työryhmän taso vaihtelee asian vaatiman poliittisen vaikutuksen mukaan.
Hyvin pieni osa kariutuu
Kaksi kolmasosaa asioista käsitellään niin sanotussa ensimmäisessä käsittelyssä, eli valmiiksi neuvoteltu kompromissimietintö viedään parlamentin täysistuntoon, ministerineuvosto hyväksyy parlamentin kannan, ja laki tulee voimaan.
Usein mietinnöstä ei saada lopullista sopimusta aikaan, vaan se menee parlamentin äänestyksen jälkeen ministerineuvostoon, joka ei hyväksy parlamentin kantaa vaan oman, erilaisen kantansa. Tämä johtaa uuteen kierrokseen, eli asia palaa vielä parlamenttiin hyväksyttäväksi tai muutettavaksi.
"Ehdotus voi sen jälkeen palata vielä kerran ministerineuvostoon. Jos se ei asiaa hyväksy, vasta sitten tulee kolmas kierros eli sovitteluvaihe. Siihen työaikadirektiivi kaatui lopullisesti", Nurminen sanoo.
Noin 30 prosenttia asioista sovitaan toisessa käsittelyssä ja viitisen prosenttia sovittelussa. Hyvin pieni osa kariutuu kokonaan, ja laki, asetus tai direktiivi jää syntymättä kokonaan.
Euroopan komissio joutuu tekemään paljon puhutusta työaikadirektiivistä uuden ehdotuksen, ja koko prosessi joudutaan käymään uuden parlamentin ja ministerineuvoston kanssa uudestaan läpi. Komissio harkitsee, kuinka pitkään uutta ehdotusta kannattaa yrittää läpi. Noin 99 prosenttia ehdotuksista päätyy kompromissiratkaisuun.
