Eräs iäkäs Kalevan lukija kertoi kiertäneensä perjantaina kaupunkia ympäri uuvuksiin asti. Hän oli yrittänyt löytää itselleen hengityssuojaimen. Ei ollut onnistunut. Lupasin yrittää auttaa hellyttävän viestin lähettänyttä.
Koronavirus on vienyt Suomenkin eräänlaiseen henkiseen poikkeustilaan, jollaista ei ole ennen koettu. Vihollinen ei tarkoita pommikoneita taivaalla tai ydinsäteilyä vaan COVID-19 -virusta. Se heittää yhä uusia kapuloita yhteiskunnan rattaisiin.
Kouluja pannaan kiinni, ravintoloissa ja lentokentillä on hiljaista, töitä tehdään yhä enemmän ja yhä useammilla työpaikoilla etänä, käsiä desinfioidaan ja pestään tämän tästä. Kaikki eivät malta olla hamstraamatta.
Korona mittaa kaikenlaisista kriiseistä hyvin selviytyneen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kanttia ja turnauskestävyyttä. Jos ja toivottavasti kun se selviytyy tästäkin testistä, voi sanoa, että se kestää tulevaisuudessa mitä tahansa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puki torstaina Ylen A-Talkissa haasteen seuraaviksi sanoiksi: ”Tässä tarvitaan sellaista ajattelua, että minä en ole tässä yksin vaan olemme täällä joukolla, toinen toistamme tukemassa.”
Hienoja esimerkkejä poikkeusolojen kääntämisestä vahvuudeksi on saatu Italiasta. Siellä kerrostalojen ihmiset ovat laulaneet parvekkeilta yhdessä. Karanteenissa olevassa maassa koirattomat ihmiset ovat päässeet ulkoilemaan kävelyttämällä toisten koiria.
Moinen taitaa olla karanteenimääräysten laitoja hipovaa tulkintaa, mutta kyllä se kertoo paljon puhutun yhteisöllisyyden muuttumisesta tositilanteessa inhimilliseksi todellisuudeksi.
Käytännön yhteisöllisyyttä ja naapuriapua, eräänlaista koronatalkoohenkeä, tarvitaan lähiviikkoina ja -kuukausina myös Suomessa. Huonokuntoinen yksin asuva voi tarvita apua saadakseen kaupasta ruokaa tai apteekista lääkkeitä. Karanteenissa oleva voi kaivata juttuseuraa, tietenkin etänä.
Avun tarvitsemisen ja antamisen muotoja on koronan oloissa paljon. Sosiaalisella medialla on nyt ennennäkemätön tilaisuus osoittaa positiivinen voimansa ja toimia naapuriavun kätevänä organisaattorina.
Somea on käytetty tähän asti liiankin kanssa ihmisten jakamiseen, riidan haastamiseen ja toisten nolaamiseen. Jos koronakoettelemuksesta voi koitua jotakin hyvääkin, se voisi olla se, että enemmänkin epäsosiaalisesta mediasta tulisi oikeasti sosiaalinen media.
Nyt kun korona leviää entistä suuremmalla nopeudella, kansalaisten henkilökohtainen vastuu sen pitämiseksi aisoissa kasvaa.
Jos ei ole tottunut tähän asti pesemään käsiä säännöllisesti, nyt on, etenkin miehillä, aika opetella se.
Jos tähän asti on uskotellut pysyvänsä terveenä tuli mitä tuli, nyt on aika tajuta, että koronan myötä näin ei enää välttämättä ole.
Vältymme paljolta, kun noudatamme viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia. Kun olo on flunssainen, olipa se koronaa tai muuta, pysymme kotona emmekä lähde mahdollisesti tartuttamaan muita.
Koronasta selviytymisen kannalta on tärkeintä se, että terveydenhoitojärjestelmä pysyy toimintakykyisenä. Se tarkoittaa, ettei terveydenhoitohenkilöstö sairastu. Lyhyessä ajassa on jo valitettavan useita esimerkkejä, joissa henkilöstöä on joutunut pois pelistä.
Tärkeää on myös se, että riskiryhmiä eli iäkkäitä ja heitä, joilla on perussairauksia, suojellaan tartunnalta. Se voi tarkoittaa lastenlasten mummolareissujen ja laitoshoidossa olevan omaisen fyysisen tapaamisen perumista.
Suomalaiset noudattavat viranomaisten ohjeita yleensä kohtalaisen kuuliaisesti. Niiden noudattamisella, tuntuivatpa ne perustelluilta tai eivät, on nyt aivan erityinen merkitys. Niiden rikkomisen seuraukset voivat olla nyt hyvinkin kohtalokkaita.
Koronakriisi asettaa viranomaiset ja päättävissä asemissa olevat poliitikot kovaan paineeseen. Luottamusta heidän selviytymiseensä testistä vahvistaa se, että käytännön järjestelijöinä suomalaiset ovat maailman huippuluokkaa.
Kun korona on aikanaan ohi, viranomaisten ja päättäjien toimet on hyvä arvioida kriittisesti ja ottaa mahdollisista virheistä opiksi. Näinhän tehtiin esimerkiksi vuoden 2004 tsunamin jälkeen, jolloin viranomaisten tekemisiä ruoti presidentti Martti Ahtisaaren johtama työryhmä.
Korona on tulikoe myös tiedonvälitykselle. Se näkyy esimerkiksi Kaleva.fi:n normaaliaikoihin verrattuna ajoittain jopa yli kaksinkertaisena kävijämääränä.
Kalevan toimitus siirtyi maanantaista lähtien entistä enemmän etätyöhön. Näin haluamme varmistaa sen, että uutistyömme jatkuu mahdollisimman häiriöttömänä, tapahtui mitä tahansa.