Tiehallinnon pääjohtaja Eero Karjaluoto esittää, että Suomen päätieverkkoa pitäisi parantaa vuosittain yhdellä tai kahdella isolla yksityisellä tiehankkeella. Yksi hanke voisi maksaa 50-150 miljoonaa euroa.
Tieurakat rahoitettaisiin elinkaarimallilla, jossa yksityinen yritys rakentaa tietyn tieosuuden ja huolehtii sen kunnossapidosta määräajan. Valtio valvoo laatua ja maksaa tien vähittäin takaisin, esimerkiksi 25 vuodessa.
"Suomessa on eri puolilla maata lähes 1 500 kilometriä pääteitä tulossa käyttöikänsä loppuun. Jos teiden parantamiseen ei saada rahoitusta, pitää nopeuksia laskea ja tehdä myös muita liikennöintirajoituksia", painotti Karjaluoto.
Suomessa on yleisiä teitä lähes 80 000 kilometriä, joista pääteitä runsas 13 000 kilometriä.
"Me emme pysty pitämään Suomen tiestöä tarpeeksi hyvässä kunnossa nykyisellä budjettirahoituksella. Elinkaarimalli olisi hyvä vaihtoehto kireiden budjettien aikana. Esimerkiksi nelostie Heinolan Lusista Ouluun sekä Oulun ja Kemin väli kaipaavat kipeästi parannusta kasvavan liikenteen tarpeisiin."
Karjaluoto muistuttaa, että tiehallinnon arvio on linjassa liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtasen (sd) vetämän niin sanotun infratyöryhmän suunnitelmien kanssa.
Karjaluodon mukaan kapeiden ja mutkaisten teiden toimivuutta ei voida kunnossapidon tasoa nostamalla juurikaan parantaa. Nytkin tehdään hänen mukaansa niin paljon kuin mahdollista.
Koko urakan hinta
5,8 miljardia euroa
Tiehallinto on laskenut, että kiireesti kunnostettavien päätieosuuksien, 1 350 kilometriä, uudistaminen ja turvallisuuden nostaminen nykyisiä liikennemääriä vastaavaksi maksaisi 5,8 miljardia euroa.
Talousjohtaja Jani Saarinen muistuttaa, että Suomessa bruttokansantuotteesta vain 0,8 prosenttia käytetään teiden pitoon, kun osuus manner-Euroopassa on yli prosentin eikä siellä ole Suomen kaltaisia talviolosuhteita.
Saarinen on laskenut Suomen tieverkon arvoksi noin 15 miljardia euroa. Hän korostaa, että kaikkea rakennettua pitää joka vuosi korjata ja uudistaa. "Tiestön kunnossapidossa jäämme joka vuosi jälkeen 100-200 miljoonaa euroa, kun määrärahat ovat liian pienet."
Karjaluodon mukaan Suomi on liki ainoa länsimaa, jossa tienpito maksetaan valtion budjetista. Monissa maissa teitä rakennetaan elinkaarimallin mukaan ja rahoitus hoidetaan tietulleilla tai tienkäyttömaksuilla.
Satelliittiseuranta
voisi korvata tietullit
Tietullit eivät ole saaneet Suomessa kannatusta, toisin kuin esimerkiksi Norjassa. EU kuitenkin haluaa, että jäsenmaat verottaisivat autoilijoitaan tiestön käytöstä eikä auton omistamisesta.
Saksassa toimii jo rekkojen satelliittiseuranta. Järjestelmä vaatii jokaiseen rekkaan pienen anturin, joka välittää tiedot auton liikkeistä tieviranomaiselle, joka kerää sähköisesti maksut ajetun matkan mukaan eikä erillisiä kiinteitä tietulliasemia tarvita.
Pohjoismaista Islanti ottaa ensimmäisenä liikennöintimaksut käyttöön 2008.
Karjaluoto arvelee, että tietosuojavaltuutetulla ei pitäisi olla huomauttamista satelliittiseurannasta. "Satelliittiseuranta olisi halvempi vaihtoehto kuin kiinteiden tulliasemien pystyttäminen, jos päättäjät haluavat verottaa auton käyttämistä."
Satelliittitekniikka on jo olemassa, mutta ensimmäisiä julkisia sovellutuksia Suomessa saataneen odottaa vuosikymmenen.