Jämäkät kourat painautuvat tatuoituun selkään ja alkavat avata jäykkiä lihaksia. Hierontapöydällä makaava J-P Laurila on hyvissä käsissä. Koulutettu hieroja Antti Seppänen muovaa Laurilan selkää ammattilaisen ottein.
Antti Seppänen valmistui koulutetuksi hierojaksi viime vuonna, jolloin näyttötutkintoon osallistui miltei 900 opiskelijaa. Vuoden mittaisen koulutuksen jälkeen hän perusti toiminimen ja on siitä lähtien työllistänyt itsensä hierojana.
22-vuotias Seppänen kiinnostui ammatista oman urheilutaustansa vuoksi. "Olen ollut pienestä asti aktiiviurheilija, joten tiedän, minkälaista huoltoa keho tarvitsee. Päädyin hierojaksi myös auttamisen ilosta. Työn tuloksen kuulee heti, kun asiakkaat kertovat, miten hieronta on auttanut."
Oululainen Hieroja-akatemia kouluttaa vuosittain kymmeniä opiskelijoita ammatin saloihin. Koulutus maksaa vajaat 3000 euroa, mutta silti kursseille riittää tulijoita. "Aika hilkulla on ollut, mahtuvatko kaikki halukkaat vuosikursseille", koulutuspäällikkö Jarno Lyytikäinen kertoo.
Pari vuotta toiminut Hieroja-akatemia on hyvä esimerkki hierojakoulutuksen suosiosta.
"Alalla on tarjontaa enemmän kuin ennen, sillä koulutus tuottaa paljon hierojia. Nykyään hierojakoulutusta annetaan Suomessa yli 40 oppilaitoksessa ja näyttötutkintoja järjestäviä sopimuskouluja on parisenkymmentä", huomauttaa Koulutettujen hierojien liiton toiminnanjohtaja Timo Koskenranta.
"Toki moni koulutetuiksi hierojiksi valmistuvista ei aloitakaan työtä."
Hieroja-akatemian Jarno Lyytikäinen on huomannut saman. "Meillä opiskelijoiden keski-ikä on reilut 20 vuotta, joten moni heistä suuntaa koulutuksen jälkeen vielä jatko-opiskeluihin. Ehkä kolmasosa valmistuneista jatkaa hierojan ammatissa."
Valviran rekisteristä löytyy Timo Koskenrannan mukaan 13 000-14 000 koulutettua hierojaa. Hierojien asiakaskunta vaihtelee nykyään vauvasta vaariin.
"Tietokonepuoli ja päätetyö työllistävät hierojia. Opiskelijoitakin käy hierojilla yllättävän paljon. Yleensäkin istuminen ja lisääntynyt liikkumattomuus teettävät hierojilla paljon töitä", Koskenranta tietää.
Kynnys mennä hierojalle on Jarno Lyytikäisen mukaan madaltunut. Sitä ei pidetä enää pelkästään urheilijoiden huoltona tai naisten hemmotteluhoitona.
"Kyllä kaikille voi löytää perustelut hierontaan. Niska-hartiasäryt ovat yleisin syy hieronta-ajan varaamiseen, mutta esimerkiksi jalkavaivojen vuoksi ei välttämättä osata hakeutua hierontaan."
Monet työssäkäyvät ihmiset ovat omaksuneet hieronnan osaksi hyvinvointirutiinejaan ja itsestään huolehtimista.
"Hyvä hieroja on sellainen, joka osaa ottaa asiakkaan tarpeet huomioon ja löytää ne paikat, jotka ovat hoitoa vailla. Hyvä hieroja ei takerru kaavoihin, vaan keskittyy kunnolla asiakkaaseen", Antti Seppänen määrittelee.
Seppäsellä ei ollut ennen koulutusta selkeää käsitystä työllistymisestä, mutta oma yritys on lähtenyt hyvin käyntiin. "Uskon, että tällä alalla riittää kyllä kaikille töitä, jos tekee työnsä hyvin. Kipeitä ihmisiä riittää."
