Kirjailijaprofessori Kalle Päätalon elämäntyötä kunnioittavan muistomerkin paljastaminen lauantaina nousi odotetusti koko Päätaloviikon kohokohdaksi.
Taiteilija Arja Lehtimäen suunnitteleman teräksisen Kirja -muistomerkin paljastusjuhlaa Taivalkosken keskustassa sijaitsevalla torilla seurasi helteen keskellä tuhatpäinen joukko paikkakuntalaisia ja Päätaloviikon tuomia matkalaisia.
Suojahupun poistamista ohjanneen Oulun läänin maaherran ja muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Eino Siuruaisen ääni värähteli liikutuksesta hänen perustellessaan, miksi juuri Taivalkoski on oikea paikka kirjailijan muistomerkille.
"Tämän kirkonkylän maisemat ovat niitä, joissa Kalle Päätalo eri elämänvaiheissaan kävi asioillaan, unelmoi tulevaisuudestaan, teki lähempää tuttavallisuutta kirjallisuuden kanssa ja josta hän myös lähti puolustamaan isänmaataan", Siuruainen kertoi.
"Näitä muistopaikkoja hän on kirjallisessa tuotannossaan kuvannut ja niissä myös kuolemaansa saakka vuotuisilla nimikkopäivillään viihtynyt".
Kirjailijan tahtoa kunnioitettiin
Kirjailija Kalle Päätalo ilmaisi tahtonsa hänen muistokseen tehtävästä merkistä jo eläessään. Hän ei halunnut kunnan rakentavan näköispatsasta, vaan toivoi hiljaisesti jotain muuta sen sijaan.
Monet Kallen tunteneet olisivat Siuruaisen mukaan todennäköisesti halunneet Kirjan paikalle nimenomaan näköispatsaan, sillä olihan kirjailija ryhdikäs, monilla savotoilla ja uitoissa varttansa kasvattanut sekä koillismaalaista mieshahmoa hyvin edustava.
Kirja-teoksella halutaankin kunnioittaa Kalle Päätalon itsensä lisäksi hänen koko elämäntyötään, tuotantoaan ja elinympäristöään.
Juhlaa perheensä kanssa torilla seuranneen Päätalon nuoremman tyttären Elina Oksasen mielestä Kalle olisi pitänyt taideteoksesta. Oksanen itsekin piti Kirjaa ja torin toisella reunalla olevia irtolehtiä hyvin onnistuneina.
"Leena-äiti ei tänne nyt päässyt katkaistuaan jalkansa vasta, mutta toivottavasti hänkin pääsee teoksen näkemään", Oksanen kertoi.
Pitkä
prosessi
Muistomerkin työstäminen kesti Taivalkoskella kaksi vuotta. Prosessin alkuun saattoivat Kalle Päätalon seura ry ja Kallioniemi-säätiö, jotka yhteistuumin toimittivat vuoden 2003 huhtikuun alussa päivätyn muistomerkkiesityksen Taivalkosken kunnanhallitukselle.
Hakuperusteet olivat Taivalkosken kunnanjohtaja Janne Kinnusen mielestä hyvin selkeät,
"Kalle Päätalo on nostanut Taivalkosken kansalliseen ja kansainväliseenkin tietoisuuteen kirjoittamalla ja kertomalla elämästä Koillismaalla nöyremmin, mutta myös tuotteliaammin kuin kukaan hänen aikalaisensa", Kinnunen valaisi.
Kunta perustikin vielä samaisen huhtikuun aikana erityisen muistomerkkitoimikunnan asiaa valmistelemaan.
Taivalkosken pienelle pitäjälle muistomerkin saaminen torin laidalle on hyvinkin iso asia, sillä ilman Kalle Päätalon tuotantoa kunta tunnettaisiin vain muuttotappiollisena seutuna.
Vuonna 2000 poisnukkuneen Päätalon muistoa halutaan vaalia niin henkisten kuin aineellisten syiden vuoksi. Henkisesti taivalkoskelaiset saavat kirjailijan tuotannosta muistutuksen vankasta kulttuurisesta perimästään.
Aineellinen puoli näkyy päätalomatkailijoiden vaeltaessa vuosi vuoden jälkeen kirjailijan kuvailemille seuduille tutustumaan väkevästi ja tarkasti kuvailtuihin kohteisiin.