TAIVALKOSKI Kirjailija Kalle Päätalon teokset eivät syntyneet niin vaivatta kuin on tahdottu olettaa, vaikka kirjat ovat paksuja ja niitä on paljon. Päätalon tytär, psykologi Riitta Päätalo raotti lauantaina Päätaloviikon pääjuhlassa verhoa isänsä elämään.
"Kirjoittaminen oli työn ja tuskan takana. Hänestä näkyi, kun hän kirjoitti jostain tuskallisesta asiasta."
Päätalon perheen elämä kulki isän kirjoittamisen tahdissa. Kalle Päätalo kirjoitti talvella, ja Tampereelta perhe lähti kesälomalle Taivalkoskelle, vasta kun käsikirjoitus oli viety kustantajalle.
"Joskus ei meinannut tulla valmista, ja tiiliskivi vain kasvoi", Riitta Päätalo muisteli.
Kirjailijamestarin tyttäret tunnustivat lauantaina, etteivät he lue eivätkä ole lukeneet isänsä kirjoja. Nuorempi tytär Elina Oksanen sanoi pääjuhlan tauolla, että hän ajatteli lukea kirjoja isän kuoleman jälkeen, mutta vielä hän ei silti ole aloittanut.
"Minä olen itse elänyt sitä ympäristöä ja niin usein kuullut ne jutut kahvipöydässä", Elina Oksanen sanoi. Elina Oksanen oli juhlassa miehensä Markku Oksasen ja tytärtensä Emmin ja Aliisan kanssa.
Riitta Päätalo puolestaan paljasti "julkisen salaisuutensa" puheessaan. "En aio puhua kirjailija Kalle Päätalosta, koska hän ei ole meille tuttu."
Riitu oli etäinen
Päätalon perheelle kirjojen hahmot olivat erilaisia. Kallen Riitu-äiti jäi lapsille etäiseksi, joten jälkikasvu ei tunnista häntä Kalle Päätalon kirjoista tehdyistä elokuvista. Riitta Päätalo tapasi jopa teititellä mummuaan.
Omaa isäänsä Riitta Päätalo kuvaili sekä etäiseksi että läheiseksi. Hän oli etäinen, koska arkiset asiat olivat hänelle vieraita. Riitta Päätalon mielestä isä ei ehkä elänyt täysin tätä päivää kirjoittaessaan menneistä.
"Häneltä oli turha kysyä, missä on puhtaita sukkia tai onko talossa ruokaa", Riitta Päätalo kertoi. Tällaiset asiat hoiti aina Kallen vaimo, rouva Leena Päätalo.
Toisaalta Kalle kävi kuitenkin tunnollisesti vanhempainilloissa ja lastenleirien vierailuilla. Lisäksi hänellä oli tapana halata aina tavatessa ja erotessa.
Riitta Päätalo oli myös viimeinen, joka keskusteli kirjailijaisänsä kanssa. Kaksi vuotta sitten Päätaloviikolla jokainen näki, että mestarilla ei ole enää paljon elinaikaa.
"Luulen, että harva saa elää 80-vuotiaaksi ja tehdä loppuun saakka sitä mitä haluaa."
Nostalgiaa
Päinvastoin kuin Kalle Päätalon tyttäret, suurin osa satapäisestä yleisöstä tunsi kirjat hyvin. Maaherra Hannele Pokka kuuli Päätaloa kahvipöydässä, kun "äijä" eli isoisä luki kirjoista katkelmia. Itse hän aloitti Päätalon lukemisen vasta myöhemmin.
Sen sijaan 26-vuotias helsinkiläinen teatteri-ilmaisun ohjaaja Jari Kopponen kertoi olevansa intohimoinen Päätalon lukija jo kolmannessa polvessa. Hän rakastui kirjojen hahmoihin välittömästi ja lukemisen avulla hän on selvitellyt jopa traumojaan.
Kirjailijamestarista muodostui lauantaina jo lähes myyttisen hahmon kuva, kun puhujat tunsivat hänen olevan juhlassakin läsnä. Päivä päätettiin vieläpä ihailijoiden tekemään muistolauluun kirjailijasta.