Päätalo kiin­nos­taa yhä

TAIVALKOSKI Tarinoiden Taivalkoski heräsi maanantaina henkiin, kun Päätaloviikko alkoi monipuolisempana kuin aikaisemmin.

Hauska historia (PÄÄTALO1, kuvassa naurava nainen edessä) . Anna Pulkkista (edessä) ja Leena Viitasta naurattaa, kun professori Jouko Vahtola kertoo sahanhoitajan häistä Päätaloviikon avanneessa symposiumissa.
Hauska historia (PÄÄTALO1, kuvassa naurava nainen edessä) . Anna Pulkkista (edessä) ja Leena Viitasta naurattaa, kun professori Jouko Vahtola kertoo sahanhoitajan häistä Päätaloviikon avanneessa symposiumissa.
Kuva: Aku Ahlholm


TAIVALKOSKI
Tarinoiden Taivalkoski heräsi maanantaina henkiin, kun Päätaloviikko alkoi monipuolisempana kuin aikaisemmin. Viikko alkoi pitäjän historiaa kouraisseella symposiumilla Jalavan kauppakartanossa, joka täyttyi äärilleen uteliaista Kalle Päätalon lukijoista ja tutkijoista.

Kirjailijan tuotanto ei kiinnosta pelkästään kirjallisuuden vaan myös maantieteen ja historian tutkijoita. Maa Pontevan projektipäällikön Leena Viitasen mielestä tutkimustuloksia halutaan hyötykäyttöön. "Taivalkoski on tarinan ja kirjallisuuden keskus. Kulttuuritietous olisi hyvä ottaa myös elinkeinollisesti hyötykäyttöön."

Tarinoita tarvitaan hänen mielestään elävöittämään matkailua. Kun tuottelias Kalle Päätalokaan ei kaikkia Taivalkosken tarinoita ehtinyt tallentaa, syyskuussa kunnassa pidetään tarinaperinteen keräämiseen liittyvä seminaari.

Päätalo-instituutin johtaja Osmo Buller piti onnena sitä, että Päätalon rikasta tarinaperinnettä on tallennettu. Mestarikirjailija on lisäksi saanut muut innostumaan tarinoista.



Päätalo ei riitä


Pelkästään jo Kalle Päätalon tuotannossa riittää silti tutkittavaa. Filosofian ylioppilas Juha Hiltula pyrki keväällä valmistuneessa työssään osoittamaan, kuinka muillakin tieteenaloilla Päätalon tuotantoa voidaan hyödyntää. Kulttuurimaantieteilijäkin hyötyy Päätalon tarkoista ja totuudenmukaisista maisemien ja paikkojen kuvauksista. Hiltula sanoi, että Päätalon ansiosta Jokijärvestä ja Taivalkoskesta on tullut jonkinlaista kansallisomaisuutta ja kirjallisen turismin kohteita.

Professori Liisi Huhtala puolestaan varoitteli, ettei Taivalkoskenkaan kulttuuri-identiteetti saa liiaksi jäädä yhden kirjailijan varaan. Huhtala ei ollut itse symposiumissa paikalla mutta luetutti esitelmänsä silti yleisölle.

Huhtala vertasi Taivalkoskea Väinö Linnan karisman ympärille rakentuneeseen Pentinkulmaan, joka on kirjailijan kuoltua näivettymässä. Huhtala kiittelikin Päätalon viisautta, kun tämä korosti nuorten merkitystä kulttuurille. Huhtala uskoi kirjailijan itse toivoneen, ettei Taivalkoski ole vain Päätalon paikka.

Tänä vuonna ainakin Päätaloviikko elää vielä vahvana muun muassa Barentsin alueen kirjallisuuskäräjien ansiosta. Lisäksi Itämeren piiri järjestää viikon aikana kaksi kirjallisuusseminaaria. Päätalo-instituutin johtajan Osmo Bullerin mukaan käräjät ovat ensi vuonna jossakin muussa maassa mutta Taivalkoskelle havitellaan niiden tilalle muuta ohjelmaa.

Päätaloviikko alkoi useiden tutkijoiden esitelmillä Taivalkosken ja Koillismaan historiasta. Kirjallisuusseminaarien ja oheisohjelmien jälkeen viikko huipentuu varsinaisiin yleisötapahtumiin viikonloppuna. Viikon perinteinen pääjuhla on suuri lukijatapahtuma.

Ilmoita asiavirheestä