Päätäiden hoitoon tarkoitettujen shampoiden ja liuosten menekki on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Tartuntatautiliitto ry arvioi, ettei päätäiden määrä ole kasvanut vaan täit ovat tulleet vastustuskykyisiksi shampoiden lääkeaineille.
Syy löytyy turhista hoidoista. "Hoitoja tehdään paljon ihan vain varmuuden vuoksi tarkistamatta ensin, onko hiuspohjassa täitä vai ei. Ihmiset lähtevät paniikinomaisesti ostamaan täi-shampoita heti, kun paikkakunnalla lähtee kiertämään huhu päätäiepidemiasta", Tartuntatautiliiton toiminnanjohtaja Tero Hautala kertoo.
Lääkeshampoiden rinnalle on tullut kasviöljypohjaisia liuoksia, joissa ei ole lainkaan lääkeaineita. Niiden teho perustuu kasviöljyyn, joka tukahduttaa täin aineenvaihdunnan.
"Ainakin Hedrin- ja Paranix
-merkkisiä öljyjä on tutkittu ja todettu, että ne tuhoavat täit. Ne ovat myös lapsiystävällisiä, sillä ne eivät ole myrkkyjä vaan öljyjä. Osa tuotteista tosin on ärjyn hajuisia, ja se voi tuottaa ongelmia", Hautala sanoo.
Oulun kouluissa ja päiväkodeissa on tänä syksynä vältytty suurilta täiepidemioilta. Päiväkotien hygieniavastaava Marja Simola kertoo, että syksy on ollut myös syyhypunkkien ja kihomatojen suhteen rauhallinen.
"Luulen, ettei nyt ole tulossa kovin kova täivuosi. Syyhyä on ollut muutamia tapauksia ja kihomadot ovat jatkuvasti liikkeellä, mutta ei tavallista enempää", Simola kertoo.
Kaakkurin koululla täihavaintoja on tehty normaaliin tahtiin. "Lokakuussa syysloman jälkeen niitä alkoi tulla. Lomalla ihmiset liikkuvat ja käyvät kylässä, joten kontakteja muihin ihmisiin on enemmän", Kaakkurin koulun terveydenhoitaja Arja Anttila arvelee täiden lähteeksi.
Myllyojan ja Heinätorin kouluissa täit eivät ole tänä syksynä kiusanneet lainkaan. "Täytyy ihan koputtaa puuta. Joka syksy täitä on ollut heti syyskuussa, kun pipoja aletaan pitää päässä, mutta tänä syksynä ei ole ollut yhtään tapausta", Myllyojan kouluterveydenhoitaja Arja Peltola iloitsee.
Täit jylläävät erityisesti pienten lasten leikkien lomassa ja koulujen hattuhyllyillä. Yleensä ne iskevät heti koulujen alettua. "Täit, syyhypunkit ja kihomadot voi hyvin rinnastaa muihin lasten infektiotauteihin. Mitään alkukotia niillä ei ole, ja ne ovat koko ajan liikkeellä, vaikka epidemiat esiintyvätkin talviaikaan", Hautala vakuuttaa.
Tartuntatautiliitto toivoo, että vanhemmilla riittäisi kärsivällisyyttä tutkia koko perheen päät kunnolla ennen hoitoa, jotta uudet kasviöljypohjaiset tuotteet eivät menettäisi tehoaan turhalla käytöllä. Syyhypunkin ja kihomatojen lääkkeiden tehossa ei ole havaittu heikentymistä.