Onko hajua? -näyttely
Pohjois-Pohjanmaan museossa
18. maaliskuuta saakka.
Miltä äiti tuoksuu? Haiseeko homejuusto pahalle? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta Pohjois-Pohjanmaan museossa maaliskuun puoliväliin saakka. Eilen perjantaina avattu Onko hajua? -näyttelyyn tutustuva pääsee katselun sijasta käyttämään hajuaistiaan.
Noin 200 neliön tiloihin on tuotu kymmeniä erilaisia hajuja, joita voi kaikessa rauhassa nuuhkia ja tuoksutella. Välillä sieraimiin vetäistään henkonen kahvia, sillä se neutraloi hajuaistin.
"Tämä onkin itse asiassa haistelu, ei näyttely", Pohjois-Pohjanmaan museon museolehtori Arja Keskitalo naurahtaa. Etupäässä lapsille suunnattuun haisteluun ovat myös aikuiset tervetulleita.
Näyttely tarkastelee suomalaisen kulttuurin käsitystä hajusta ja hajuaistista. Nuuskijoille muistutetaan, kuinka Oulussakin tuoksahti muinoin tyystin toisenlaiselta kuin nyt. Nenä tavoitti ennen muun muassa tervan aromin, tehtaiden tupruttelemat pahanhajuiset päästöt ja ulkohuussitkin lemahtivat siellä täällä.
Myös erilaisten ammattien harjoittajat loivat ympärilleen ominaistuoksuja. Suutari tuoksui nahalta, kenkärasvalta ja pikilangalta, leipuri taas leivältä ja mausteilta ja apteekkari spriiltä sekä lääkeaineilta.
"Haju vaikutti myös elämänkumppanin valintaan. Samalla alalla työskentelevät päätyivät luontevammin avioliittoon - nenänsä ohjaamina", Jyväskylän yliopiston etnologian laitoksen historiallisen kulttuuriantropologian dosentti, filosofian tohtori Jan Löfström huomauttaa näyttelyyn laatimassaan tutkielmassa.
Nykyisin oululaissieraimet saavuttavat keinotekoisemmat hajut. Tuoksahtaa muun muassa deodorantit, parfyymit, sikari, savu ja pesuaineet. Onko hajua? -näyttelyyn on tallennettu osa niistä purnukoiden muodossa. Purkkien kantta raottamalla vierailija saa välähdyksen muun muassa kalanmaksaöljyä, suklaata, kissanpissaa ja mäntysuopaa.
Toisen nenää jokin tuoksu miellyttää, toisen ei. Tämä todistettiin, kun Lämsänjärven päiväkodin viisi 6-vuotiasta lasta pyrähti koehaistamassa purnukoita.
"Tuoksuu vähän lehdelle. Tuoksu on hyvä", Ella Pöykkö kuvaili ruusupuuta. "Tuoksuu ruusulle. Pahanhajuinen tuoksu", Olli Vikstedt taas luonnehti.
Koehaistelun jälkeen lapset suunnistivat tuoksutunneliin. Siellä kuljetaan eteenpäin erilaisten käsityömateriaalien tuoksun perässä. Virikettä tarjosivat myös näyttelyyn kuuluvat hajupelit.
