Leijonat nuoleskelivat hävityn Venäjä-ottelun jälkeen haavojaan illallisella hotelli Hiltonissa, missä tunnelma oli yllättävän rento. Perjantaina iltapäivällä joukkueenjohto kertoi pelaajille hyviä uutisia: lento Helsinkiin lähtee ilalla. Kisapaikalle ei tarvinnut jäädä notkumaan.
Kitkerästä tappiosta huolimatta leijonat saivat lähteä kotimatkalleen päät pystyssä.
Vaikka turnauksen alku oli nihkeä, ja jopa kehno, taistelu Venäjä-ottelussa oli miehekästä. Venäjä tosin oli pelillisesti selvästi edellä, ja rankkarikisassa ylivertainen, joten punakone ansaitsi voittonsa.
"Harmittaa", leijonien päävalmentaja Erkka Westerlund puki sanoiksi oman tunnetilansa.
"Olen kuitenkin ylpeä tästä joukkueesta. Se taisteli, haastoi ja yritti kaikkensa", Westerlund antoi pelaajille synninpäästön.
Näin äkkiseltään Westerlund ei ruvennut analysoimaan, mikä meni pieleen.
"On lopulta muiden tehtävä analysoida, kuinka hyvin olemme onnistuneet. Siitä pitää olla huolestunut, miten suomalainen jääkiekkoilu pystyy tuottamaan luovia pelaajia", Westerlund lisäsi.
Rankkarikisat
vaikeita leijonille
Esimerkiksi Venäjällä riittää luovia pelaajia. Pavel Datsjukin, Maxim Afinogenovin ja Aleksei Jashinin rankkarit torstai-iltana olivat jäätävää katseltavaa.
Rankkarikisat ovat suomalaisten murheenkryyni. Leijonat ovat hävinneet MM-kaukalon rankkareissa nyt nyt kolmessa turnauksessa peräkkäin.
"Reilua tai ei, tämä on systeemi", Westerlund totesi ilmeettömästi.
Viimeksi Suomen MM-taival katkesi rangaistuslaukauksilla 2002 Göteborgissa juuri Venäjää vastaan. Silloinkin Venäjän maalitolppien välissä torjui Maxim Sokolov, joka oli leijonille ohittamaton muuri.
Vuonna 1994 Italian Milanossa Suomi hävisi rangaistuslaukauskilpailun MM-loppuottelussa Kanadalle. Silloin sankaruuteen nousi kanadalaishyökkääjä Luc Robitaille.
Suomen ainoan rankkarivoitto on vuodelta 1992, jolloin joukkue, jonka ei pitänyt voittaa mitään, nousi MM-finaaliin ja nappasi Suomen MM-historian ensimmäisen mitalin, hopean.
Välierissä Jarkko Varvio ja Keijo Säilynoja pistivät kiekot pussiin, ja Markus Ketterer torjui kaikki viisi tshekkikutia.
Epäonnistumisen ja voittamisen pelko?
Suomesta ei tunnu olevan kaukalossa tärkeiden pelien voittajaksi.
"Meillä oli täällä hyvä ja taisteleva joukkue", Westerlund vastasi.
"Ainakin joukkueen lataus oli kaikissa otteluissa hyvä, mutta toisaalta ote karkasi kesken ottelun. Meidän pitää pystyä johtoasemassa myös hyökkäämään, ei pelkästään puolustamaan."
MM-kisojen seitsemäs sija on Suomen heikoin MM-kaukalossa sitten vuoden 1993. Silloin jääkiekon maailmanmestaruudesta pelattiin Saksan Dortmundissa ja Münchenissä.
Tämä oli jo kolmas kerta peräkkäin, kun neljä mitalia vuosina 1998-2001 voittanut Suomi putoaa MM-kisoissa jo puolivälierässä.
Joukkueen varakapteeni Olli Jokinen ei kuitenkaan allekirjoita Suomi-kiekon syöksyä.
"Kyllä maailmancup osoitti sen, missä suomalainen kiekko makaa", Jokinen viittasi turnaukseen, jossa Suomi iski tiskiin kiekkohistoriansa kovimman saavutuksen - maailmancupin hopeaa.
Samalla Jokiselta irtosi varovainen analyysi MM-turnauksen kulminaatiopisteestä.
"Ehkä meissä piilee voittamisen ja epäonnistumisen pelko."