Hallitus ja opiskelijajärjestöt ovat löytäneet yhteiset keinot vähentää nuorilta toisen ja korkea-asteen väliin jääviä välivuosia. Opetusministeri Henna Virkkunen on ajamassa pääsykoejärjestelmään nopeaa uudistusta, joka veisi lukiosta valmistuvat abiturientit yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin mieluiten heti kirjoitusten jälkeisenä syksynä.
Käytännössä tämä tarkoittasi pääsykokeiden uudistamista niin, että niihin valmistautumisesta selviäisi vähemmällä lukemisella. Tarkoitus ei silti ole helpottaa pääsyä aloille, joilla jo nyt on kova taistelu työpaikoista.
"Sisäänottojen höllentäminen ei ole tavoite, ennemminkin opiskelupaikkojen maltillinen vähentäminen", Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jussi Rauvola linjaa.
Juuri ennen hallituksen helmikuun politiikkariiheä opiskelijajärjestöt julkaisivat kannanoton, jossa ehdotetut toimenpiteet löytyivät pääpiirteissään myös hallituksen omasta listasta.
"Hallitus toivottaa tervetulleiksi opiskelijajärjestöjenkin tukemat yksinkertaiset ja edulliset keinot: yhteishakujärjestelmän kehittäminen yhteisvalinnan suuntaan, ylioppilastutkinnon parempi hyödyntäminen ja pääsykoemateriaalien julkaisu vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen", Virkkunen kehui uudistuksia politiikkariihen jälkeisessä tiedotteessaan.
Painoa hahmotuskyvylle ja tulkinnoille
Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja Krista Varantola ampui osan ehdotuksista tuoreeltaan alas, kun ne tulivat julki. "Aikaisemmin korkeakouluihin hakeneille uusille ylioppilaille voitiin antaa lisäpisteitä. Se loppui siihen, kun eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti kantaa asiaan, ja tämä käytäntö kiellettiin tasa-arvon vastaisena. Silloin meilläkin abiturienttien osuus uusissa opiskelijoissa pieneni", Tampereen yliopiston rehtorina toimiva Varantola muistuttaa.
Hän ihmettelee, miksi hallitus jätti asiassa käyttämättä mahdollisuuden tehdä uudistuksia uuteen yliopistolakiin ja hakee nyt monimutkaiseen ongelmaan helppoja patenttiratkaisuja. "Tulisi hyödyntää yliopistojen asiantuntemusta ja tehdä työuran aloituksen myöhästymisen syistä laajapohjaisempi selvitys."
Jussi Rauvola myöntää, että pääsykoemateriaalien julkaisemisen viivästyttäminen ei välttämättä sovellu joihinkin yksittäistapauksiin. Esimerkiksi Oulun lääketieteelliseen tiedekunnan pääsykokeisiin on vuosia ollut käytössä yksi ja sama pääsykoekirja.
Rauvolan mielestä abiturienttien etu kuitenkin olisi, että kuljettaisiin kohti nykyistä kevyempiä mutta paremmin alalle soveltuvuutta mittaavia pääsykokeita. Niissä ei korostuisi pelkkä ulkoa oppiminen vaan myös kyky hahmottaa ja tulkita laajoja asiakokonaisuuksia.
Tämä olisi mahdollista, jos ylioppilastodistusta voitaisiin hyödyntää korkeakoulujen valinnoissa nykyistä enemmän. "Valinnan isompi seula tapahtuisi ylioppilastodistuksen perusteella, jolloin korkeakoulut voisivat laittaa tarkemmat paukut pienempään seulaan", Rauvola kuvaa.
Krista Varantolan mukaan ylioppilaskirjoitusten hyödyntämisessä ongelma on ollut siinä, että niiden tulokset eivät erottele hakijoita tarpeeksi. Yhtä mieltä Rauvola ja Varantola ovat toisen asteen opinto-ohjauksen kehittämisestä sekä siitä, että eri yliopistojen saman alan pääsykokeita tulisi uudistaa niihin yhtäaikaisen hakemisen helpottamiseksi.