Oulu
Yliopistojen pääsykoejärjestelmä pannaan remonttiin. Uuteen hallitusohjelmaan listatut toimenpiteet vaikuttavat jo ensi vuonna yliopistoihin pyrkivien elämään.
Opetusministeriö sopi kevään tulosneuvotteluissa yliopistojen kanssa, että opiskelijavalintoja kehitetään ja yksinkertaistetaan. Vuoteen 2006 mennessä yliopistot muuttavat opiskelijavalintojaan niin, että vähintään puolet uusista opiskelijoista on saman vuoden ylioppilaita.
Opetusministeriössä on valmisteilla opiskelijavalintojen kehittämisohjelma, jossa tutkitaan myös yhteisvalinnan käyttöönoton mahdollisuuksia yliopistovalinnoissa. Lisäksi yliopistot tekevät tämän vuoden loppuun mennessä oman opiskelijavalintojen kehittämissuunnitelmansa.
Toimenpiteiden taustalla on viime vuonna tehty korkeakoulujen arviointineuvoston selvitys.
Välivuosisumaa purettava
"Meillä on yliopistoissa yli 550 valintakokeita järjestävää yksikköä ja tässä viidakossa sitten yhden opiskelijan pitäisi lähetellä hakemuksia eri puolille. Eihän se ole toimiva järjestelmä. Valintakokeisiin joutuu lukemaan suuren määrän asioita, mikä saattaa uudet ylioppilaat hankalampaan asemaan kuin varttuneemmat. Lisäksi valintakierteeseen joutuneet hakevat jollekin alalle vuosi toisensa jälkeen ja sitten jos ei pääse aloittamaan opiskeluja, on se nuorelle tavattoman turhauttavaa", perustelee suunnitelmia yliopistoyksikön johtaja Markku Mattila opetusministeriöstä.
Asiaan on kiinnitetty huomiota myös voimakasta keskustelua herättäneessä Sailaksen raportissa. Välivuodet nostavat valmistumisikää ja lyhentävät työuraa.
Vaikka valintakokeiden uudistamiseen on siirtymäaika vuoteen 2006 saakka, tuntuvat ensimmäiset vaikutukset Mattilan mukaan jo ensi vuonna.
"Uskon, että vuoden päästä uusien ylioppilaiden mahdollisuudet päästä yliopistoon ovat lisääntyneet tämänvuotisesta ja uskon, että opiskelijavalinta on jossain määrin selkeytynyt. Muutamassa yliopistossa harkitaan jo, että hakeutuminen tapahtuisi johonkin tiedekuntaan, sen sijaan että se olisi johonkin oppiaineeseen. Haku voisi olla myös peräti yliopistoon", Mattila kaavailee.
Yksi vaihtoehto voi myös olla se, että valintakokeista luovutaan lähes kokonaan. Kaikilla aloilla se ei olisi kuitenkaan edes mahdollista, sillä jotkut alat edellyttävät soveltuvuutta ja esimerkiksi taiteellista lahjakkuutta.
"Käytännössä tämä vaatisi hallitukselta todella paljon poliittista tahtoa, jos siihen päästäisiin. Yliopistot, tiedekunnat ja opiskelijat tuntuvat kovasti arvostavan näitä valintakokeita ja järjestelmällä on tavattomasti puoltajia, vaikka siinä on koko koulutusjärjestelmän kannalta suuria epäkohtia", Mattila huomauttaa.
Uudistus herättää kritiikkiä
Suomen ylioppilaskuntien liitto suhtautuu suunnitelmiin toisaalta kannustavasti, toisaalta kritisoiden. "Syl kannattaa lämpimästi sitä, että toiselta asteelta kolmannelle siirtymistä nopeutetaan", kertoo koulutuspoliittinen sihteeri Aleksi Henttonen.
Sen sijaan kiintiö uusista ylioppilaista herättää närää. Henttosen mukaan jonosta tulisi valita parhaat eli ne, joilla on parhaat edellytykset opiskeluun. Kiintiösysteemissä varttuneemmat jäävät tyhjän päälle ja joutuvat koulutuspoliittisten virheiden maksumiehiksi.
"Vanhat joutuvat sumaroskikseen, jolloin he kokevat mahdottomaksi päästä yliopistoon, minkä vuoksi he eivät enää edes yritä", Henttonen selventää.
Hänen mukaansa välivuosisumaa pitäisi pystyä purkamaan muilla keinoilla. Yhteisvalinta helpottaisi sumaa. Lisäksi asiaan pitäisi puuttua jo lukion opintojen ohjauksessa, jotta opiskelijat päätyisivät suoraan oikealle alalle.
Valintakokeista luopumiseen kokonaan Syl suhtautuu epäilevästi. "Esimerkiksi Ranskan ja Italian malli aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, kun opiskelija viskataankin vaikkapa kahden vuoden opiskelun jälkeen pois."
Valtaosassa Euroopan maita valintakokeita ei järjestetä, vaan opiskelujen edetessä parhaimmat pysyvät kyydissä ja heikoimpien opiskelu päättyy.
Yliopistoissa
"sisäistä vuotoa"
Oulun yliopiston rehtorin Lauri Lajusen mukaan paineet valintakokeiden kehittämiseen ovat suuret. Esimerkiksi Oulun yliopistossa kemian ja hammaslääketieteen opintoja käytetään paljon väylänä lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Lajusen mukaan turhilta pääsykokeilta pitäisi välttyä. Kuitenkaan kaikkia valintakokeita ei voida hänen mukaansa korvata ylioppilastutkinnolla.
Tuoreiden ylioppilaiden kiintiöstä Lajunen ei ole innostunut. Hänen mielestään parempi ratkaisu olisi antaa saman kevään ylioppilaille lisäpisteitä, kuten nyt tehdään esimerkiksi kauppatieteissä.